1918 – näyttely Vapriikissa

Nurmon hautamaan muistomerkki.

Kuva: Pentti O. Pohjola.

Tampereen kaupunginmuseo on tehnyt Suomen oloissa merkittävää kulttuurihistoriallista näyttelytyötä; Museokeskus Vapriikissa. Kun se on pystyttänyt näyttelyn Suomen historian vaikeimmasta ja vaietuimmasta aikakaudesta vuodesta 1918.

Näyttelyn pystyttäminen Tampereelle oli luontevaa ja oikeutettua kun Tampereella 1918 käytiin sodan ratkaisutaistelut, joka päättyi valkoisten voittoon ja punaisten häviöön. Menemättä sen syvemmälle Suomen Kansalaissodan tai Sisällissodan tai Vapaussodan historiaan, miten sitä nyt kukin haluaakin nimittää, niin Vapriikin näyttely teki minuun syvänvaikutuksen ja olisi tutustumisen arvoinen näyttely jokaiselle suomalaiselle (lukijalle huomautettakoon, että esillä oli molemmat sodan osapuolet).

Molemmilla osapuolilla etenkin rivimiehillä oli syvä ajatusmaailma asiansa oikeutuksesta, joka pohjautui [1]idealismiin. Vuosi 1918 ja sen jälkiselvittelyt olivat julmuudessaan yliymmärryksen meneviä. Niin kuin kaikki sisällissodat ovat, joita on käyty maailman eri kolkissa, erityisesti hätkähdytti häviäjien julmakohtalo.

Sisällissodan melskeet ovat koskettaneet myös kotiseutuani. Täällä kotikuntani hautausmaalla lepää vuoden 1918 tapahtumien uhreja yhteishaudassa, 21 henkilöä, nimettöminä. Tapahtuneesta on kulunut tänä vuonna 90 vuotta, olisi aika palauttaa heidän yhteiskunnallinen kunniansa sekä antaa äitimaan sylissä lepääville vainajille nimet muistokiveen.

Vapriikin tähän [2] näyttelyaineistoon tutustuminen vaatisi monen päivän tutustumistyön ja näyttelyyn oli sisällytetty myös nykypolven käsityksiä tapahtuneesta. Erityisesti jäi mieleen kuvakollaasista näyttelijä Kirsi-Kaisa Sinisalon puheenvuoro, jossa hän vertasi tämän päivän yhteiskunnassa eläviä suomalaisia syrjäytyneitä ihmisiä, pätkätyöläisiä ja huonosti toimeen tulevia palkkatyöläisiä vuoden 1918 torppareihin, [3]mäkitupalaisiin ja muuhun silloiseen työvoimareserviin.

Näyttelijä Sinisalo päätti puheenvuoronsa minusta rakentavalla tavalla kun hän lainasi otteen kansalliskirjailija Eino Leinon runosta Hymyilevä Apollo. Runon sanoma on yleispätevä myös tämän maailman melskeissä, jota lainaan myös tämän tekstin päätössanoiksi. Tätä runoa olemme myös useana vuonna kuunnelleet radiosta lähipiirin kanssa Uuden Vuoden vaihtuessa.

Ote Eino Leinon runosta Hymyilevä Apollo: …"Ei paha ole kenkään ihminen, vaan toinen on heikompi toista. Paljon hyvää on rinnassa jokaisen, vaikk' ei aina esille loista. Kas, hymy jo puoli on hyvettä ja itkeä ei voi ilkeä; miss' ihmiset tuntevat tuntehin, siellä lähell' on Jumalakin…

Oi, onnellinen, joka herättää niitä voimia hyviä voisi! Oi, ihmiset toistanne ymmärtäkää, niin ette niin kovat oisi! Miks emme me kaikki yhtyä vois? Ja yksi jos murtuis, muut tukena ois. Oi, ihmiset toistanne suvaitkaa! Niin suuri, suuri on maa”.
____________________________________
[1] Idealismilla viitataan usein optimismiin ja toiveikkuuteen yhteiskunnallisessa ajattelussa.
[2] Näyttelyyn voi tutustua Museokeskus Vapriikin nettisivustolla. Tekstissä on suora linkki.
[3] http://fi.wikipedia.org/wiki/M%C3%A4kitupalainen

Hehkutusta

Andreas Thorkildsen
Kuva: Xinhua, Pekingin Olympialaisten kisasivut

Päättymässä olevien Pekingin olympialaisten seuratuin suomalaislaji päättyi ankaran hehkutuksen jälkeen mahalaskuun mitalien suhteen kun vain Pitkämäki onnistui saalistamaan olympiapronssin kovassa keihäänheiton finaalissa.

Etukäteisveikkaukset mitalien määrästä menivät täydellisesti metsään eikä olympiapronssi tullut lajipuhtaalla suorituksella kun katsoo rehellisesti kisapöytäkirjaa ja kuvakoostetta lajifinaalista. Mutta olympiamitali on aina kova saavutus kuten myös kärjen tuntumaan sijoittuminen olympiaurheilussa.

Lisäksi kun yleisurheilussa palattiin mitalikantaa kahdeksan vuoden jälkeen. Mitalihohtoa kiillottaa vielä se, että Pitkämäki teki historiaa kun keihäänheiton viimeisestä suomalaismitalin saavutuksesta kulunut kaksikymmentä vuotta.

Viimeinen keihäänheiton mitali on saalistettu [1]Soulin olympiakisoista vuonna 1988 Tapio Korjuksen tuomana kultamitalina. Tässä valossa Pekingin keihäsmiehistön saavutukset ovat vertaansa vailla ja jää suomalaisen yleisurheiluhistoriaan vaikka hehkuttajat nyt tuntevat pettymystä keihäänheiton mitalien määrästä.
_____________________________________
[1] Keihäänheiton miesten olympiavoittajia (Lähde Wikipedia):1908: Eric Lemming (tavallinen) - Eric Lemming (vapaa tyyli) 1912: Eric Lemming (yhden käden) - Julius Saaristo (molemmat kädet) 1920: Jonni Myyrä 1924: Jonni Myyrä 1928: Erik Lundkvist 1932: Matti Järvinen 1936: Gerhard Stöck 1948: Tapio Rautavaara 1952: Cyrus Young 1956: Egil Danielsen 1960: Viktor Tsybulenko 1964: Pauli Nevala 1968: Jānis Lūsis 1972: Klaus Wolfermann 1976: Miklós Németh 1980: Dainis Kūla 1984: Arto Härkönen 1988: Tapio Korjus 1992: Jan Železný 1996: Jan Železný 2000: Jan Železný 2004: Andreas Thorkildsen 2008: Andreas Thorkildsen

Retoriikkaa

Sanomalehtien Ilkan ja Pohjalaisen (ilmestyvät Pohjanmaalla) tv-ohjelma kolumnisti a`la Korpi on sitten palannut lomalta mutta lomailu ei ole tehnyt tehtäväänsä kun kommentit jatkuvat kärttyisän pohjalaisakan tapaan.

Pohjanmaan akka menee viimeisessä kolumnissaan niin pitkälle, että kirjoittelu on henkilökohtaista herjausta mm. uimari Michael Phelpsin kohdalta. Phelps onneksi ei todennäköisesti ymmärrä suomenkieltä ja eikä lue sanomalehti Ilkkaa.

Mutta mikäli lukisi, niin todennäköisesti a´la Korpi joutuisi maksamaan muhkeat korvausdollarit kunnianloukkauksesta. Naisen kirjoittama teksti Ilkka-lehdessä (23.8.08) on ulkonäkörasismia, johon toimittajan titteliä käyttävän henkilön ei tulisi sortua.

Todennäköisesti tämä takakireä retoriikan harrastaja käy tulevien televisio-ohjelmien kimppuun jälleen suurella antaumuksella kun syksyllä ruutuihin tulee lisää hänen henkistä mielentilaa ärsyttäviä ohjelmia.

Suosittelisin em. lehtien päätoimittajille, että he harkitsisivat tämän ”sanataiteilijan” siirtoa muihin tehtäviin. Hän ei selviä eläkkeelle toimittajan tehtävistä koska televisio-ohjelmat tuottavat kolumnistille näin kovia paineita.

Ylen bluffi ruokakorista

Yle julkaisi joku aika sitten näyttävästi ns. ”ruokakoritutkimuksen”, jonka olivat suorittaneet toimittajat Helsingissä, Tukholmassa, Berliinissä, Moskovassa ja Washingtonissa. Pidän ”tutkimusta” nollatutkimuksena, jollaista ei olisi odottanut yleishyödyllisen televisio-ja radiokanavan julkaisevan.

*

Tutkimus oli täyttä bluffia eikä kerro koko totuutta ruoan hinnasta muuta kuin osittain ko. kaupunkien osalta. [1]Ylen sivulla jutusta saa sellaisen käsityksen, että koko Suomessa on samanlainen hintataso kun jutussa sanotaan, että ” Suomi näyttää olevan suunnilleen Berliinin ja Washingtonin tasolla…”.

*

Toivoisi ammatikseen uutisjuttuja tekeviltä tarkkuutta asioitten ilmaisussa. Helsinki on aivan erimaailma kuin esim. Nurmo myös ruoan hinnan suhteen. Ruoan hinta on noussut voimakkaasti kevään ja kesän aikana sitä on kenenkään turha kiistää, myös Suomessa. Lähikaupassa maitolitra maksaa jo 0.89 - 0.99 euroa litra ja muut peruselintarvikkeet ovat myös nousseet.

*

Työskentelen itse ruokatehtaassa mutta pidän tulotasooni nähden ruoan hintoja sikakalliina! Ruoan hinnan kohoamiseen on monia syitä ja turha on ensimmäisenä työntekijöiden palkkoja tuoda keskusteluun ruoan hintakysymysten yhteydessä. Se on tietysti helppoa mutta halpamaista. Ruoan hintaan vaikuttavat monet tekijät mm. öljyntuottajien hinnan korotukset sekä yleismaailmallinen kehityssuunta.

*

Lapsiperheillä on tekemistä siinä, että ruokalista pysyy monipuolisena sekä ravitsevana nykyisellä palkkatasolla. Ruoan hinnan kohoaminen johtaa siihen, että ihmiset siirtyvät todennäköisesti ns. halvemman hintaluokan tuotteisiin, jolloin se käynnistää lumipalloefektin ja ajaa entistä ahtaammalle suomalaisen ruoan tuottajien osapuolet.

*

Kysyä sopii mitkä ovat tarkoitusperät Ylen ruokakoribluffilla?

________________
[1] Yle ruokakori

Liu Xiang – Unelma on särkynyt

Kuva: Li Gang, Xinhua, Pekingin viralliset kisasivut.

Pekingin kesäolympialaisissa on rikottu kymmeniä urheilumaailman tai olympiaennätyksiä. Kiinalaiset ovat ampaisseet mitalitilaston kärkeen kultamitalien määrällä ja heidän urheilijoihinsa kohdistuvat ennen näkemättömät kotikisapaineet.

Toisen kisaviikon lajitapahtumat olivat erittäin dramaattiset ja huipentuivat 110 metrin aitajuoksuun. Dramatiikkaa kisaan tuli kun kiinalainen tähti ei kyennyt juoksemaan 110 metrin aitajuoksua jalkavammansa vuoksi.

Televisiokuvasta oli nähtävissä selvästi miten stadionyleisön kiinalaiset olivat tyrmistyneitä ja epäuskoisia siitä, kun Liu Xiang poistui juoksun startista dramaattisesti vaikka hän yritti startata, joka päätyi startin aavistuslähtöön ja Liun poistumiseen kisasta. Kiinan keskustelevisio, CCTV; meni jopa niin pitkälle, että se soitti surumusiikkia tapahtuman takia kanavallaan.

Menestymättömyys on aina tragedia myös urheilijalle vielä kun se tapahtuu näin dramaattisella tavalla. Tämän ”lentävän miehen” kisajuoksuun kulminoitui kaikki se kansallistunto, joita kiinalaisilla oli kun olympialaiset saapuivat heidän maaperälleen. Kiinalaisen urheiluväen sekä [1]Liu Xiangin unelma särkyi, yleisurheilussa, tähän juoksun starttiin.

[2]Kiinan varapresidentti Xi Jinping äityi lohduttamaan Liu Xiangia. "Me kaikki ymmärrämme, että Liu keskeytti kilpailun loukkaantumisen vuoksi. Toivomme, että hän rentoutuu ja keskittyy toipumiseen", hän sanoi (Lähde: HS).

Vieläkö joku väittää, että urheilussa ei olisi poliittisia ulottuvuuksia. Näillä eri maiden ”urheilutähdillä” nostatetaan kansallisylpeyttä sekä yksimielisyyttä kansalaisten parissa. Mistä muusta syystä poliitikot olisivat niin ahkeria vierailemaan ja näyttäytymään kisa-areenoilla?
_____________________________
[1] http://www.radio86.fi/node/11405 Liu Xiang pyysi anteeksi keskeyttämistään
[2] Lähde: Helsingin Sanomat Aitajuoksija Liu: Sietämätön kipu pakotti minut sivuun. Lue lisää: Varapresidentti

Urheilun kuninkaat

Triathlon on urheilun kuninkuuslaji, joka vaatii turnauskestävyyttä kun uinti (1,5 km), juoksu (10 km) ja pyöräily (40 km) suoritetaan yhteen menoon. [1]Triathlonin rinnalla muut urheilulajit ovat kevyttä kenttäravia.

Kuvassa Olympiaadin kovimmat miesten kisaajat: vas. Simon Whitfield hopea, Kanada, Jan Frodeno kulta, Saksa ja Bevan Docherty pronssi, Uusi-Seelanti. Kuva: Adam Pretty Getty Images, Pekingin kisojen viralliset kisasivut.

____________________________

[1] Triathlon

41°43' N, 44°48' E - Georgia

Venäjän sotatoimet (1) Georgiassa ovat johtaneet myös hyökkäykseen (2) internet-verkossa kun georgialaisten valtioelinten tiedoteverkkoihin kohdistettiin palvelunestohyökkäyksiä. Näillä operaatioilla pyritään vaientamaan, niin kuin tässä tapauksessa, georgialaisten tiedonvälitys.

Sotatoimia tullaan kohdistamaan myös nykyajassa valtioiden virallisiin tiedotuskanaviin ja tietoverkkoihin kun hyökkäyksenkohde pyritään saamaan polvilleen. Venäläisillä separatisteilla on myös tällaisesta verkkosodasta kokemusta kun he halvaannuttivat Viron valtioelinten tiedotuskanavat pronssipatsas kiistan aikana vuonna 2007 kun yksitekijöistä lähetti hyökkäyspyynnöt Viron valtion sisältä tietokoneeltaan.

Georgian verkkohyökkäysten takana saattavat olla bittiseparatistit, jotka ovat internet verkostoituneessa globaalissa maailmassa verrattavissa, sotakomentojärjestelmän ulkopuolisiksi taistelijoiksi eli terroristeiksi. Tulevaisuuden sodat ja konfliktit tullaan käymään osaksi tietoverkoissa, jolloin hyökkääjä (t) ottavat haltuunsa konfliktikohteen tietoinfrastruktuurin.

Tapahtumat Georgiassa ovat edenneet konfliktiin monen asian summana, jossa on mukana suurvalta-ja energiapolitiikkaa (Venäjän öljyputki kulkee Georgian läpi Turkkiin), Georgian sisäpolitiikkaa sekä maan poliittisen johdon syrjäyttämiseen tähtäävää toimintaa kuin kapinamaakunnan Etelä-Ossetian huomattavasta venäläisvähemmistöstä.

Mutta Venäjän todelliset pyrkimykset ovat vain Kremlin poliittisten johtajien piirustuslaudoilla ja ne suunnitelmat paljastuvat vasta jonkin ajan kuluttua. Konflikteista yleensä suurimman kärsimystaakan kantavat siviilit kuten olemme nähneet kuvista Venäjän pommitusten jäljiltä Georgiassa.
_______________________________
(1) http://fi.wikipedia.org/wiki/Georgia
(2) Digitoday

Judogi?

Meneillään olevissa kesäolympialaisissa Pekingissä kisataan 28 urheilumuodossa ja 302 kilpailulajissa. Kisalajeja televisiosta katsellessa olen ihmetellyt judo-otteluja, joissa liikutaan keskellä Tatamia ja kiskotaan vastustajaa Judogista (judopuku).

Voin tunnustaa, että en ymmärrä lajista mitään mutta luulisi judo-ottelujen olevan ”kunnon otteluja”. Suurin osa ottelusta näyttää oleva kyttäämistä kuin sumopainissa tai vastustajan heikkoja hetkiä tutkaillaan niin, että toinen osapuoli saisi jukon?!

Tapahtumaköyhänä (minun mielestä) lajina kiinnostus ottelua kohtaan saa minut vaihtamaan televisiokanavaa! Ottelurakenteen tunteminen varmasti edes auttaisi kamppailulajin ymmärtämistä. Itse olen nopeatempoisen urheilunlajin seuraaja ja toisekseen pidän triathlonia todellisena urheilun kuninkuuslajina sen kovuuden vuoksi kun lajissa uidaan, juostaan ja pyöräillään kaikki lajit yhteen menoon.

Tutkailin [1]judoliiton verkkosivuja ja siellä todettiin, että se on kehitelty vanhoista japanilaisista taistelulajeista ja Euroopassa lajia harrastaa n. kaksi miljoonaa ihmistä. Judolajin harrastajat voisivat valaista asiaa niin, että mitkä tekijät vetävät heitä lajin pariin eli mikä on lajin ”juju”?
_______________________
[1] http://www.judoliitto.fi/

TV-maraton

Olympiakisojen myötä televisio kamppaa penkkiurheilijat kotisohville kahdeksi viikoksi ja siitä vyörytys jatkuu Idolssilla kun 2700 henkilön joukosta on karsittu onnekkaimmat, jotka tavoittelevat tähtitaivaalle pääsyä. Suomessa on käsittämätön määrä nuoria tulevaisuuden taiteilijalupauksia?

Mutta jos nuorison ihanneammatteihin lukeutuu stylistin työt niin tähtitaivaan tavoittelijoiden määrän ymmärtää tässä valossa. Kuka nämä ns. ”paskaduunit” tekee tulevaisuudessa kun mm. vessoja siivoavat jo nyt maahanmuuttajat kuten huomasin joku päivä sitten asioidessani kyseisessä mukavuuslaitoksessa lentoasemalla.

Samantyyppiseen ilmiöön olen törmännyt työssäni kun Suomen tulevaisuuden toivot ovat olleet ”kesätöissä” työpaikallani. Suppean arvioni mukaan tulevaisuuden toivoilla on kummallinen käsitys työn tekemisestä ja pelisääntöjen noudattamisesta työpaikalla. Nämä edellä olevat esimerkit kesäduunareista ovat ääripäitä. Edellä mainittu asia herättää monenlaisia kysymyksiä kun samaan työpisteeseen ovat kasaantuneet kaikki vetelykset.

Hektinen ilmapiiri jatkuu televisioiden äärellä kun samaan aikaan Idolssin kanssa pyörii Big Brother toisella televisiokanavalla ja ”jumankekka” se päättyy joulunalus hössötyksen aikoihin! Hirvittävä television katselumaraton on edessä kun kaikki tositv koheltajien edesottamukset pitää seurata, että löytyisi puheenaiheita seuraavaksi päiväksi työkaverien kanssa. Vai pitääkö? Tietysti!? oli se seinäjokelainen Citymarketin heppu niin härski BB:ssä, että samanlaista kehiin myös syksyllä alkavaan BB:n.

Ovatko oikeasti kaikki suomalaiset samanlaisia ”pässejä”, joita BB:ssä kohelsi vuonna 2007? Toivottavasti ei mutta mihin perustuvat tositv ohjelmien korkeat katsojaluvut ja kuka vielä muistaa näitä BB:n ”tähtiä”?

Paitsi Martina Aitolehden, joka pulpahtaa mediapintaan kuin korkki. Jännityksellä odotan, saako Skandinavian Hunks:n lihaskimppu haluamansa kun lehtitietojen mukaan hääkutsuja on peruttu ja taas kutsut ovat voimassa, huolestuttavalta näyttää ainakin SH:n kannalta katsottuna.

Niin kunnallisvaalitkin ovat tulossa samaan rytäkkään mutta ”so what?” (entä sitten) ”ei voi vähempää kiinnostaa evvk” kuka siellä neljä vuotta kuntien asioita järjestelee?, sanoi oppinut työkaverini!? eli hektistä elämää vaan peliin ja ei huolen häivää huomisesta kyllä ilmastomuutos hoitaa lopun telluksesta.

Muuten kotimaakunnassani ilmestyy kaksi tasavahvaa sanomalehteä, joissa kaksi [1]rutajavaa akkaa pitää kolumnisti-palstaa televisio-ohjelmista. Mitkään televisio-ohjelmat eivät natsaa heidän tajunnanvirrassaan.

Kaikki televisiosta tuleva ohjelma on heidän mielestään ”sontaa” mutta silti he ilkkuvat ohjelmia kirjoitetun sananvoimalla, lehdissä, säännöllisesti. Mutta kehotan näitä kitiseviä akkoja vaihtamaan ammattia tai laittamaan ns. kaukosäätimestä television kiinni jos sen ohjelmat tuottavat niin paljon henkisiä kärsimyksiä heille kuin kolumneista voi päätellä.
___________________________
[1] Akka on pohjalainen murresana naisesta eikä ole sovinismia. Rutajaa: murresana tarkoittaa, että henkilö arvostelee, jotain asiaa.