”Joulun sanoma – luona ihmisten”?

Ihmiset eri puolilla maailmaa valmistautuvat joulujuhlaan, jossa rinnakkain kulkevat kristikunnan juhla ja kauppamiesten hyödyntämä joulu. Joulun hyvään tahtoon vetoavat myös erilaisten järjestöjen keräykset. Nämä järjestöt tekevät hyvää työtä omien periaatteidensa mukaan eri puolilla maailmaa ja myös täällä kotisuomessa.

Erilaisia avustusjärjestöjä on paljon kuten myös keräyksiä. He lievittävät osaltaan sitä epäoikeuden mukaisuutta, joka on hyvinvoinnin jakautumisessa täällä kotisuomessa kuin maailmalla.

Keräyksiin on osallistuttu Suomessa runsaskätisesti viimevuosina. Toistaiseksi enemmistö suomalaisista näyttää tuntevan vastuutta lähimmäisestään kun tarkastelee järjestöjen keräystuottoja vai saadaanko lahjoitusrovoilla hetken sielunrauha? Siitä, että me olemme onnistuneet hamstraamaan yltäkylläisyyttä itsellemme.

Monilla on valinnan vaikeus siinä, että mihin hyvään tarkoitukseen antaisi rovot kun hyviä kohteita on paljon sekä avun tarvitsijoita. Nyt heti kärkeen ja ponnekkaasti huomautan lukijalle siitä mitä nyt ilmaisen kirjallisesti jäljempänä. En ”elvistele” itseni kohdalta siitä vähäisestä hyväntekeväisyystyöstäni, jota ole tehnyt rahalahjoituksillani.

Mutta omat pienet avustukseni kuukausittain olen lahjoittanut YK:n alaiselle Unicefille. Liikeneviä joulurahoja muutamina vuosina olen lahjoittanut joko Kirkon Ulkomaan avulle tai Unicefille koska heidän työnsä perustuu arvomaailmaani ja omiin kokemuksiini. Olen monet kerrat henkilökohtaisesti todennut ulkomaan matkoilla, joita kovan säästämisen avulla olen voinut tehdä, että avun tarve eri puolilla maailmaa on valtava.

Tällä henkilökohtaisella esimerkillä haluan vain sanoa sen, että jokainen voi vaikuttaa omalla käytöksellään Suomen ja maailman tulevaisuuteen. Hyvinvoinnin oikeudenmukainen jakautuminen on ihmiskunnan yksi suurista haasteista tulevaisuudessa. Mutta lyhyellä tähtäimellä hyväntekeväisyysjärjestöjen keräyksiin osallistumalla ihmiset kantavat vastuuta osaltaan lähimmäisestään.

Lopuksi lainaan tähän radiosta kuulemaani Aikakoneen kaunista ja koskettavaa laulua Hiljaisuus, jonka voit kuunnella YouTubesta ”livenä” tästä

”Tahtoisin kuulla laulun enkelten, kertovan joulun sanomaa. Ois hetken täällä luona ihmisten, enkeleiden joulumaa (Lyrics: Vera & Sani / Aikakone).

Eurot kiertoon

Jyrkiboy kehotti suomalaisia isämaallisiin tekoihin ja laittamaan fyffet kiertoon kotimaiseen kulutukseen ja tätä kautta me tuemme hänen käsityksensä mukaansa työllisyyttä. Mutta onko tavallisella työntekijälle ylimääräisiä euroja laittaa kiertoon?

Luulisin, ettei kun suurin osa menee elämisen pyörittämiseen kohonneiden kulutushintojen vuoksi. Taloustaantuma, josta muutama kuukausi sitten olimme tietämättömiä, on kyykyttänyt suomalaiset varovaisiksi.

Uutisvälineiden tekemät haastelut tavallisten suomalaisten keskuudessa osoittavat, että he ovat siirtäneet suurten hankintojensa ostoa ja he odottelevat taloustilanteen kehittymistä parempaan suuntaan.

Suomalaisen teollisuuden massiiviset lomautus-ja irtisanomisuutiset kielivät vaikeita aikoja suomalaisessa yhteiskunnassa. En haluaisi olla kielteisen ilmapiirin mustaenkeli mutta olemme vasta tunnelin alkupäässä, josta valoa ei vielä vähään aikaan näy.

Täytyy vain toivoa, että hallitusherrojen toimet talouskriisin nujertamiseksi niin kotimassa kuin maailmalla ovat oikeaan osuneita niin, että vähitellen lomautettujen ja työttömien määrä vähenee kaikkialla. Mutta ikävä kyllä taloustaantuman huono heiluriliike jatkuu useita vuosia ja tehtaiden ulosliputukset jatkuvat maasta toiseen, joka ei koske yksistään Suomea.

Nämä työpaikkojen sekä tehtaiden ulosliputukset ovat niin kauan mahdollisia kun ei ole kansainvälisiä sopimuksia yhdenmukaisista pelisäännöistä työmarkkinoilla sekä teollisuuspolitiikasta eri maidenvälillä. Tähän harmonisoitiin tuskin koskaan päästään kun jokainen maa katselee talous-ja teollisuuspolitiikkaansa omien intressiensä kautta.

Uutisvirtojen keskellä

Uutisvirrat toistavat monotonisesti yhtä ja samaa murheellista mantraa päivästä toiseen: Tehtaita lopetetaan, ihmiset saavat työpaikoistaan potkuja tai heidät lomautetaan työstään eripituisiksi ajoiksi. Kirjoitan itsenkin kriittisesti yhteiskunnan menosta, en sitä kiistä.

Näistä asioista puhuminen tiedotusvälineissä on tärkeää. Niiden ihmisten kannalta, jotka saavat työpaikastaan potkut tai heitä kohtaan joku muu tragedia. Olen yrittänyt jahdata myönteisiä yhteiskunnallisia asioita uutiskaaoksen keskellä mutta laihoiksi tulokset ovat jääneet.

Loppuvuotta kohden mennessä vielä joulutraditiot painavat päälle sekä lisäksi joulumieli vaatii empatiakykyä huono-osaisten hyväksi niin kotimaassa kuin ulkomailla. Eikö näitä keräyksiä voisi järjestää pitkin vuotta, etteivät kaikki järjestöt olisi yhtä aikaa koettelemassa sosiaalista omaatuntoa?

Tätä sosiaalisen omantunnonpesua olen pohtinut myös itseni kohdalta kun maksan Unicefille maailmanlapsilisää ja lisäksi kun osallistun muihin avustusprojekteihin. En tuo tätä asiaa esille sen takia, että haluaisin elvistellä asialla. Niin, että tuliko asia kerralla selväksi.

Hyväntekeväisyys keräyksiä on nytkin useita menossa kun kaikki empatiajärjestöt ovat samalla asialla ja sanottakoon nyt ponnekkaasti, että he tekevät hyvää työtä omalla sarallaan. Toistaiseksi suomalaiset ovat tunteneet myötätuntoa hädänalaisten auttamistyölle ja lahjoittaneet ns. karttuisalla kädellä järjestöjen kampanjoihin rahaa. Näiden järjestöjen keräystyö on myönteinen uutinen tämän kaaoksen keskellä niin, että huono-osaisilla on edes jotain toivoa paremmasta.

Muutamia myönteisiä uutisia tulee huippu-urheilusta jos se nyt katsotaan suomalaisten mielialaa kohottavaksi seikaksi: mäkimiehet ottivat tiukassa maailmancupin kisassa joukkuemäen kullan Rukalla, loistosuoritus mäkihyppääjät!

Lisäksi huikea jättilottopotti meni kahdelle henkilölle viime lauantain arvonnassa ja toivottavasti menivät tarvitseville. Muuten lehtien uutissuossa tarpominen on kuin henkinen nyrkkeilyottelu, joka päättyy täystyrmäyksen talouseksperttien laskiessa lukua.

Minun 8841 hiilidioksidikiloa

Ilmastomuutoksen merkit ovat olemassa, tätä olemassa olevaa tosiasiaa ei voi kukaan kiistää. Vai voiko? Ilmastomuutoksen nopeudesta ja vaikutuksista ollaan erimieltä. Mutta ellei tähän ihmiskunnan yhteen suurempaan haasteeseen ryhdytä nopeasti vastaamaan niin elinpiirimme muuttuu ratkaisevasti siihen suuntaan, että voimme hyvästellä nykymuotoisen elämämme.

Muutokseen vaaditaan tahtoa ja tekoja, joiden ei tarvitse merkitä paluuta kivikauteen vaan se merkitsee luonnonvarojen käyttöä sen sietokyvyn rajoissa. Maapallon ekologisen sietokyvyn rajat me tiedämme. Oman hiilidioksidipäästötestin mukaan tuotan 8841 kiloa CO2 vuodessa.

Vaikka en omista autoa sekä elän muutenkin mielestäni säästeliäästi että yritän kierrättää taloudessani syntyvää jätettä. Edellä mainitusta huolimatta minun pitäisi puolittaa hiilipäästöni asetettujen tavoitteiden mukaan, se on kova tavoite. Testin mukaan syön lihaa liian usein ja lentelen lentokoneella, joka nostaa hiilidioksidipäästöäni. Lennän lentokoneella kotimaassa korkeitaan kolme kertaa vuodessa ja kerran vuodessa Euroopassa tai mannertenvälisen lennon.

Olen yrittänyt löytää suomenkielistä Internet-sivua, jossa voisin maksaa lentomatkustuksesta ympäristömaksua mutta sitä en ole löytänyt. Mielestäni matkanjärjestäjä voisi periä maksun suoraan matkanhinnassa. Toisaalta voin vähentää lentomatkojani kotimassa mutta yhden Euroopan-lennon haluaisin tehdä siitä syystä, että kun minulle tärkeä kaksoissisareni tytär asuu Portugalissa ja sinne matkustaminen maitse vie ajallisesti käytettävästä ajasta liian suuren osuuden.

Lisäksi voin ottaa syyniin kaiken sen mikä kuuluu nykyiseen elämän menooni. Sammutan valot asunnostani silloin kuin se on mahdollista, poistan virran valmiustilassa olevista laitteista, säästän vettä jne. En tiedä voinko vaikuttaa omalta osaltani elintarvikkeiden tuotantotapaan. Kun tuotannon ja kaupan rakenteiden muuttaminen on se lähtökohta elintarvikkeiden tuotantotapamuutokselle.

Toisaalta kuluttajalla ei ole suuria mahdollisuuksia nykyisessä elämänrytmissä ja kauppajärjestelmässä tutkia kaikkia mahdollisia ruoan tuotantotapoja, jotka vaikuttavat ilmastomuutokseen. Elintarvikkeiden ja teollisen tuotannon ympäristökuormituksia tulee säädellä yhteiskunnan laeilla ja säädöksillä sekä kansainvälisillä sopimuksilla.

Yksilötasolla kuluttajan valinnat ovat osa tätä ekologista kokonaisratkaisua niin, että kykenemme jarruttamaan ympäristöön kohdistuvaa ekologista muutosta. Mutta ympäristön muutosjarrua tulee nyt ryhtyä painamaan, ettemme joudun paniikkijarrutukseen kun maapallon elämä näyttää olevan ekologiseen tuhoon johtavalla kiihdytysradalla.

P.S. Lue myös tämä blogikirjoitus olemme olleet samalla CO2 testilähteellä.

Kalliksen pandoran lipas!

Yleisradion rahoitusta pohtiva politiikka-jussien aivoriihi on sylkäisyt pandoran lippaastaan käsittämättömiä taivaanrannan maalarien vitsejä. Työryhmän vetäjänä on kansanedustaja Lintilä (kesk.) ja ideariihen jäsen kansanedustaja Kallis (krist.) on kehitellyt Ylen rahoitusongelmiin kuningasidean.

Idean mukaan TV-lupamaksu liitettäisiin asunnonomistajan hoitovastikkeeseen tai vuokralaiselta se perittäisiin vuokrasta. Lisäksi ideapöydällä on myös sellainen malli, että tv-lupamaksu perittäisiin ansiotulosta veroluonteisena maksuna. Käsittämättömiä ajatuksia! Tv-lupamaksujen uudet perintäideat kuulostavat siltä kuin hölmöläiset yrittäisivät kantaa säkillä valoa taloon.

Tv-luvan hankkiminen tulee olla edelleen laitteen omistajan tehtävä eikä sitä tule kytkeä asuntoon tai ansiotuloon kun television ostaminen on vielä toistaiseksi vapaaehtoista Suomessa. Ylen rahoitusongelmien vaihtoehtoja voisivat olla suora valtion budjettirahoitus, television rekisteröiminen Viestintäviraston tietokantaan oston yhteydessä tai muun järjestelmään avulla lupamaksujen keräilyn tehostaminen. Tv-lupamaksulla rahoitetaan 90 prosenttia Ylen toiminnasta.

Eräiden lähteiden mukaan Suomessa olisi 200.000 luvatonta televisiota, joista n. 70 -80 000:lla puuttuu lupa maksukyvyttömyyden takia. Sanomatta on tietysti selvää, että myös luvattomien televisioiden ongelmaan tulee löytää ratkaisu. Lisäksi kun Internet on uusi väylä television katseluun.

Ylen laatuohjelmien tuotannon rahoittaminen on olennaisen tärkeää siitä syystä, että Big Brother kanavia on jo riittävästi. Lisäksi kun Ylen ohjelmatuotannolle on asetettu myös yhteiskunnallisia ulottuvuuksia julkisena palveluna, joita kaupallisilla kanavilla ei ole kuten mm. viranomaistiedotteiden välittäminen.

Aika on loppumassa

Vuoden luontokuvafestivaali, [1]19.10.2008 Helsingissä oli vahvavetoomus sen puolesta, että me ihmiset oivaltaisimme lopultakin kuinka riippuvaisia me olemme luonnosta ja maapallon ekologisesta tasapainosta. Suomalaisten ja ulkomaalaisten esiintyjien valokuvat ja esitykset toivat esille sen mitä me olemme tuhoamassa, peruuttamattomasti.

Ruotsalainen valokuvaaja Mireille de la Lez on kuvannut viisi vuotta maapallon pohjoisella napaseudulla sen kiistattomia kuninkaita jääkarhuja. Hänen viestinsä yleisölle oli se, että ilmastonmuutos vaurioittaa vakavasti maapallon ympäristöä ja sen merkit ovat yhä huolestuttavammat pohjoisella maapallon puoliskolla.

Nämä huippukauniit luontokuvat herättivät kysymään jälleen kerran vastuutamme ainutlaatuisesta maapallostamme. Tämän kaiken kauneuden luonnossa me olemme tuhoamassa, elleivät ihmiset tee osuuttaan ympäristön suojelussa ja luovu vähän itsekkyydestä. Oman ympäristökäyttäytymisen voimme aloittaa pienistä teoista mutta ehkä ne ovat suuria tekoja luontoa kohtaan.

Ilmastomuutokset ovat mm. maapallon napa-alueilla dramaattisemmat ja nopeammat kuin olemme aikaisemmin luulleet. WWF:n 20.10.2008 julkaiseman tuoreen raportin mukaan uusimmat tutkimukset osoittavat, että Jäämeren jääpeite katoaa jopa 30 vuotta [2]IPCC:n ennusteita nopeammassa tahdissa.

Uusimman ennusteen mukaan kesäaikainen jääpeite katoaa kokonaan vuosien 2013 ja 2040 välillä. Tällaista ei ole tapahtunut Jäämeren historiassa yli miljoonaan vuoteen, sanotaan raportissa. Suomen pääministeri on esiintynyt jämäkästi ilmastotavoitteiden puolesta sanomalla, että tuumaakaan ei anneta periksi tavoitteissa vai tarkoittiko hän Suomen ajamia maakohtaisia etuja EU:n ilmastotavoitteisiin?

Mutta joka tapauksessa Luonnonsuojeluliiton lehdistötiedote 7.10.2008 kertoo, että päinvastoin Suomen edustajat ovat pyrkineet vesittämään EU:n ilmastotavoitteita maakohtaisten tavoitteiden osalta. Hiljattainen ilmestyneessä eurobarometrin kyselyssä kansalaiset tukevat EU:n ilmastotavoitteita. Barometrin mukaan he pitävät tavoitteita oikean suuntaisina ja jopa liian vaatimattomina. Mutta asian käsittelyn yhteydessä mm. EU:ssa on monia poliittisia intohimoja ilmastotavoitteista, jossa ovat pelissä maakohtaiset itsekkäät edut.

Kaikesta huolimatta ihmiskunta on kovien maapallon kokoisten haasteiden edessä ja tähän haasteeseen on vastattava ihmisten, poliitikkojen, hallitusten, maiden ja koko markkinatalouden. Mutta isoin kysymys on se, että onko aika loppumassa kesken suunnan muutokselle, joka pelastaisi ihmiskunnan lopulliselta ekologiselta tuholta?

______________________________
[1] Vuoden luontokuvafestivaali Finlanadia-talossa 19.10.2008 Helsingissä.
[2] Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneeli (IPCC).

Mikä karahti kiville?

Suomalaiset ovat joutuneet toistamiseen, lyhyen ajan sisällä, kasvotusten hyvinvointiyhteiskunnan dramaattisen kääntöpuolen kanssa, joka on purkautunut jälleen käsittämättömällä tavalla. Tällä kertaa Kauhajoella.

Nykysuomalaisuuden perustuksissa on huolestuttava valuvika, jonka korjaustoimenpiteisiin tulee ryhtyä heti. Tähän saakka olemme kuulleet päättäjien suusta vain retoriikkaa.

Kansainvälisen [1] / [2]Pisa-tutkimuksen tuloksilla suomalaisen koulutusjärjestelmän on turha röyhistellä. Tiedämmehän, että koulutusjärjestelmämme sisällöstä puutuu perustavaa laatua oleva tekijä: kokonaisvaltainen käsitys ihmisyydestä ja siitä, mitä se tarkoittaa lasten ja nuorten maailmassa.

Suoritepainotteisuudesta johtuen koulutusjärjestelmämme ei tue vanhempien kasvatustyötä. Lapsen ja nuoren kasvulle ei jää tilaa. Tämä opiskelumetodi on karahtanut peruuttamattomasti kiville, josta kertovat opetus-ja kasvatusalan henkilöstön viestit.

Tämä viesti on syytä ottaa erittäin vakavasti yhteiskunnan päätöksenteossa huomioon. Koulumaailman synkkien kokemusten jälkeen opetusyhteisöihin tulee tehdä laaturemontti.

Laaturemontin tulee olla kokonaisvaltainen uudistus koko koulutusjärjestelmässä, aina päiväkodeista alkaen. Koulujen opetusryhmien kokoja tulee pienentää. Niin, että lapset sekä nuoret tuntevat, olevansa tärkeitä. Tärkein työ lasten ja nuorten kasvatuksessa tehdään perheissä. Se on tosiasia, jota vanhemmat eivät voi väistää.

Suomalaiset ovat nyt sen totuuden edessä, että lasten ja nuorten maailmaan on syntynyt arvotyhjiö vapaan ja rajattoman kasvatuksen seurauksena. Arvotyhjiön täyttävät nyt virtuaaliyhteisöt. Suomalaisessa yhteiskunnassa on pitkä marssi edessä niiden vaurioiden korjaamisessa, jotka ovat syntyneet suomalaisten arvomaailman muutoksen seurauksena.

_____________________
[1] Pisa
[2] Pisa-tutkimuksessa mitataan 15-vuotiaiden nuorten osaamista lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä.

Äänestyspakko?

Kunnallisvaalien tuoksinassa heitetään ilmoille monenlaisia ideoita leijumaan eri yhteiskunnan aloilta. Tampereen yliopiston, dosentti Pertti Timonen lausui ilmoille vaalisammakon vailla vertaa. Hänen mielestään Suomeen pitäisi säätä äänestyspakko vaali-innon lisääjäksi.

Äänestyspakko on käytössä mm. Australiassa mutta en tiedä kuinka se toimii ja mitä sanktioita seuraa jos australialaiset eivät noudata äänestyspakkoa. Epäilen vahvasti sitä, että lisäisikö se vaali-intoa ja demokratiassa yleensä vaaleissa kansalaisten äänestäminen on vapaaehtoista.

Byrokratiaa se ainakin lisäisi vaalitapahtumaan kun vaalivirkailijat joutuisivat tsekkaamaan äänestämättä jättäneitä ja tekemään asiassa mahdollisen lain perusteella jatkotoimenpiteitä. Sitä paitsi äänestyspakkolain säätäminen vaatisi todennäköisesti perustuslain säätämisjärjestyksen.

Suomalaisten vaaleihin osallistuminen eri vaaleissa on laskenut kuin ”lehmänhäntä” mutta syyt ovat jossain muualla kuin demokratian suomissa rajoissa. Tietenkin demokratian kannalta on huolestuttavaa, että vaaleihin osallistuminen, äänestämällä, laskee joka vaalissa.

Mutta puolueiden tulisi tehdä lujasti työtä kansalaisten luottamuksen palautumiseen politiikkaan, joka on yhteisten asioitten hoitamista. Tavan takaa puolueet ja poliitikot kompastelevat toimintalinjoissa ja antavat näin itse sytykkeitä epäluottamuksen ilmapiirille.

Lähes tuoreessa muistissa ovat hallituksen ministerien kompastelut julkisuudessa, henkilökohtaisissa asioissa, ne ovat omiaan lisäämään epäilyksiä siitä, että yhteisten asioitten hoidossa on jotain hämärää tai asioita hoidetaan omaa etua ajatellen kehittyvien maakuntien miesten kanssa.

Tällaiset asiat saavat ihmiset vieraantumaan yhteiskunnan päätöksen teosta niin, että he eivät edes tunne hallituksen ministereitä tai päätöksentekojärjestelmää sekä jäävät kotiin kun pitäisi käyttää tärkeintä vallan valtikkaansa, äänestyslippua.

Äänestämättömyys johtaa siihen, että kotiin vaalipäivinä jäävät sellaiset ihmiset, joiden tulisi vaikuttaa politiikan suuntaan yhteiskunnassa niin, että heidän yhteiskunnalliset asiat olisivat kohtuullisella tolalla.

Tutkimuksien mukaan yhteiskunnassa hyvin pärjäävät kyllä hoitavat edunvalvontansa, joka näkyy mm. nykyisen hallituksen politiikassa. Vaalien äänestysprosentin nostamiseen ei tule säätää äänestyspakkolakeja vaan äänestyslipun pudottaminen tulee olla vapaaehtoista.

Ihmisten vaaleihin osallistumisaktiivisuuden keinot tulee hakea muilla keinoin, olisiko poliittisilla puolueilla sekä eri yhteiskunnan päätöksentekoelimillä syytä tarkistaa toimintatapojaan vastaamaan kansalaisten käsityksiä yhteisten asioitten hoidosta?

Murheellinen päivä tiistaina 23.9.08

Suomalaisia on kohdannut jälleen murheellinen tragedia koulumaailmassa. Tapahtuman mittasuhteet Kauhajoella ovat käsittämättömiä kun Jokelan tragediasta on kulunut vajaavuosi. Jälleen kerran joutuu kysymään mitkä tekijät laukaisevat pahuuden voimat liikkeelle? Mikä on yhteiskunnassa ja suomalaisuudessa vikaraiteilla kun nuoren mieli purkautuu väkivaltaan.

Olen lyhyessä ajassa joutunut kuuntelemaan nuorten keskusteluja heidän elämästään ne ovat näin keski-ikäisen ihmisen korvissa käsittämättömiä tai sitten olen törmännyt vain ihmismielen ääripäihin, tämänkaltaiset nuoret ovat syrjäytymässä tai syrjäytyneet ihmisyhteisön ”rattaista”.

Keskustelut olivat itse tuhoisia, on käsittämätöntä, että lapset keskustelevat ryyppäämisestä kuin ”laitapuolen” kulkijat tai opiskeluun suhtaudutaan siten, että ”ei vähempää voisi kiinnostaa” - tyyliin. Tietenkin on todettava, että osa nuorten keskusteluista on ”rehvastelua” mutta niissä on aina jokin totuuden siemen. Mutta samaan hengenvetoon on todettava, että suurin osa suomalaisnuorista on löytänyt elämälleen oikean suunnan.

Nuorten hyvinvointi yhteiskunnassa on syytä ottaa ykköshaasteeksi perheissä, oppilaitosten oppilashuollossa ja muissa nuorten elämää tukevissa yhteiskunnan palveluissa. Suomalaisten ja nuorten turvallisuuden tunteeseen on lyhyenajan sisällä tullut monia vaurioita, nyt on syytä etsiä aidosti ratkaisuja turvallisuuden tunteen palauttamiselle.

Yhteiskunnan kärkipoliitikot hymisivät yksituumaisuutta tragediatiedotuksessa televisiolamppujen alla niin nyt ja kuin vajaavuosi sitten mutta milloin ne aidot panostukset nuorten elämänpolun tasoittamiseen löytyvät (?) valtion ja kuntien budjeteista.

Terveyspalvelut tökkivät

Terveyspalvelut tökkivät niitä tarjoavassa terveyskeskus kuntayhtymässä kotikuntani alueella. Voidaan puhua terveyshuollon kriisistä ja hoitotakuu ei toteudu lainsäätäjän edellyttämällä tavalla.

Useasti suivaantuneet ihmiset purkavat tuntojaan lehdissä, kun eivät pääse terveyshoitohenkilöstön vastaanotoille, ja oikeutetusti. Mielestäni ongelma on siinä, että ei ole henkilökuntaa riittävästi ja vastaanottojen varausjärjestelmä ei toimi osittain henkilökuntavajauksesta johtuen.

Omasti kokemuksestani voin kertoa sen, että yritin varata läheiselle terveysasemalle vastaanottoaikaa, päivällä klo 12.00, kun ko. hoitoyksikön yhteystiedoissa sanottiin, että ajanvaraukset ma - pe klo 8.00 – 15.00. Yritin sanoa, että en tarvitse aikaa samalle päivää mutta tylyvastaus oli, että kaikki vastaanottoajat jaetaan vasta seuraavana päivänä klo 8.00!!

Odottelin seuraavaan aamuun ja sitten toiveikkaana soittamaan em. aikaan ja viidentoista minuutin roikkuminen puhelinlinjoilla oli hiuskarvan varassa, että en luovuttanut soittoyritystäni vastaanotolle. Käsittämätöntä on se, että ko. terveysaseman kaikki vastaanottoajat jaetaan yhdellä rysäyksellä samalla kellon lyömällä sekä lehtikirjoittelusta päätellen näin tapahtuu kaikissa terveyskeskus kuntayhtymän yksiköissä.

En yhtään ihmettele sitä, että ihmiset hakeutuvat yksityisvastaanotoille, joilla on siihen varaa, kun kuntien tai kuntayhtyminen terveyspalvelut tökkivät. Kuntien terveyspalvelujärjestelmä on remontoitava nopeasti, niin että jokainen kuntalainen saa potilaan kannalta katsottuna oikeaan aikaan tarvitsemansa terveyspalvelut.

Kotikuntani alueella ajanvarausjärjestelmä on uusittava ja lisättävä terveysyhtymän budjettivaroja lisähenkilöstön palkkaamiseen niin akuuttiin kuin myös ennaltaehkäisevään terveystyöhön. Ihmisille on taattava yhdenvertaiset terveyspalvelut kunnissa niin, että raha ei ratkaise terveyspalveluiden saatavuutta.

1918 – näyttely Vapriikissa

Nurmon hautamaan muistomerkki.

Kuva: Pentti O. Pohjola.

Tampereen kaupunginmuseo on tehnyt Suomen oloissa merkittävää kulttuurihistoriallista näyttelytyötä; Museokeskus Vapriikissa. Kun se on pystyttänyt näyttelyn Suomen historian vaikeimmasta ja vaietuimmasta aikakaudesta vuodesta 1918.

Näyttelyn pystyttäminen Tampereelle oli luontevaa ja oikeutettua kun Tampereella 1918 käytiin sodan ratkaisutaistelut, joka päättyi valkoisten voittoon ja punaisten häviöön. Menemättä sen syvemmälle Suomen Kansalaissodan tai Sisällissodan tai Vapaussodan historiaan, miten sitä nyt kukin haluaakin nimittää, niin Vapriikin näyttely teki minuun syvänvaikutuksen ja olisi tutustumisen arvoinen näyttely jokaiselle suomalaiselle (lukijalle huomautettakoon, että esillä oli molemmat sodan osapuolet).

Molemmilla osapuolilla etenkin rivimiehillä oli syvä ajatusmaailma asiansa oikeutuksesta, joka pohjautui [1]idealismiin. Vuosi 1918 ja sen jälkiselvittelyt olivat julmuudessaan yliymmärryksen meneviä. Niin kuin kaikki sisällissodat ovat, joita on käyty maailman eri kolkissa, erityisesti hätkähdytti häviäjien julmakohtalo.

Sisällissodan melskeet ovat koskettaneet myös kotiseutuani. Täällä kotikuntani hautausmaalla lepää vuoden 1918 tapahtumien uhreja yhteishaudassa, 21 henkilöä, nimettöminä. Tapahtuneesta on kulunut tänä vuonna 90 vuotta, olisi aika palauttaa heidän yhteiskunnallinen kunniansa sekä antaa äitimaan sylissä lepääville vainajille nimet muistokiveen.

Vapriikin tähän [2] näyttelyaineistoon tutustuminen vaatisi monen päivän tutustumistyön ja näyttelyyn oli sisällytetty myös nykypolven käsityksiä tapahtuneesta. Erityisesti jäi mieleen kuvakollaasista näyttelijä Kirsi-Kaisa Sinisalon puheenvuoro, jossa hän vertasi tämän päivän yhteiskunnassa eläviä suomalaisia syrjäytyneitä ihmisiä, pätkätyöläisiä ja huonosti toimeen tulevia palkkatyöläisiä vuoden 1918 torppareihin, [3]mäkitupalaisiin ja muuhun silloiseen työvoimareserviin.

Näyttelijä Sinisalo päätti puheenvuoronsa minusta rakentavalla tavalla kun hän lainasi otteen kansalliskirjailija Eino Leinon runosta Hymyilevä Apollo. Runon sanoma on yleispätevä myös tämän maailman melskeissä, jota lainaan myös tämän tekstin päätössanoiksi. Tätä runoa olemme myös useana vuonna kuunnelleet radiosta lähipiirin kanssa Uuden Vuoden vaihtuessa.

Ote Eino Leinon runosta Hymyilevä Apollo: …"Ei paha ole kenkään ihminen, vaan toinen on heikompi toista. Paljon hyvää on rinnassa jokaisen, vaikk' ei aina esille loista. Kas, hymy jo puoli on hyvettä ja itkeä ei voi ilkeä; miss' ihmiset tuntevat tuntehin, siellä lähell' on Jumalakin…

Oi, onnellinen, joka herättää niitä voimia hyviä voisi! Oi, ihmiset toistanne ymmärtäkää, niin ette niin kovat oisi! Miks emme me kaikki yhtyä vois? Ja yksi jos murtuis, muut tukena ois. Oi, ihmiset toistanne suvaitkaa! Niin suuri, suuri on maa”.
____________________________________
[1] Idealismilla viitataan usein optimismiin ja toiveikkuuteen yhteiskunnallisessa ajattelussa.
[2] Näyttelyyn voi tutustua Museokeskus Vapriikin nettisivustolla. Tekstissä on suora linkki.
[3] http://fi.wikipedia.org/wiki/M%C3%A4kitupalainen

Hehkutusta

Andreas Thorkildsen
Kuva: Xinhua, Pekingin Olympialaisten kisasivut

Päättymässä olevien Pekingin olympialaisten seuratuin suomalaislaji päättyi ankaran hehkutuksen jälkeen mahalaskuun mitalien suhteen kun vain Pitkämäki onnistui saalistamaan olympiapronssin kovassa keihäänheiton finaalissa.

Etukäteisveikkaukset mitalien määrästä menivät täydellisesti metsään eikä olympiapronssi tullut lajipuhtaalla suorituksella kun katsoo rehellisesti kisapöytäkirjaa ja kuvakoostetta lajifinaalista. Mutta olympiamitali on aina kova saavutus kuten myös kärjen tuntumaan sijoittuminen olympiaurheilussa.

Lisäksi kun yleisurheilussa palattiin mitalikantaa kahdeksan vuoden jälkeen. Mitalihohtoa kiillottaa vielä se, että Pitkämäki teki historiaa kun keihäänheiton viimeisestä suomalaismitalin saavutuksesta kulunut kaksikymmentä vuotta.

Viimeinen keihäänheiton mitali on saalistettu [1]Soulin olympiakisoista vuonna 1988 Tapio Korjuksen tuomana kultamitalina. Tässä valossa Pekingin keihäsmiehistön saavutukset ovat vertaansa vailla ja jää suomalaisen yleisurheiluhistoriaan vaikka hehkuttajat nyt tuntevat pettymystä keihäänheiton mitalien määrästä.
_____________________________________
[1] Keihäänheiton miesten olympiavoittajia (Lähde Wikipedia):1908: Eric Lemming (tavallinen) - Eric Lemming (vapaa tyyli) 1912: Eric Lemming (yhden käden) - Julius Saaristo (molemmat kädet) 1920: Jonni Myyrä 1924: Jonni Myyrä 1928: Erik Lundkvist 1932: Matti Järvinen 1936: Gerhard Stöck 1948: Tapio Rautavaara 1952: Cyrus Young 1956: Egil Danielsen 1960: Viktor Tsybulenko 1964: Pauli Nevala 1968: Jānis Lūsis 1972: Klaus Wolfermann 1976: Miklós Németh 1980: Dainis Kūla 1984: Arto Härkönen 1988: Tapio Korjus 1992: Jan Železný 1996: Jan Železný 2000: Jan Železný 2004: Andreas Thorkildsen 2008: Andreas Thorkildsen

Retoriikkaa

Sanomalehtien Ilkan ja Pohjalaisen (ilmestyvät Pohjanmaalla) tv-ohjelma kolumnisti a`la Korpi on sitten palannut lomalta mutta lomailu ei ole tehnyt tehtäväänsä kun kommentit jatkuvat kärttyisän pohjalaisakan tapaan.

Pohjanmaan akka menee viimeisessä kolumnissaan niin pitkälle, että kirjoittelu on henkilökohtaista herjausta mm. uimari Michael Phelpsin kohdalta. Phelps onneksi ei todennäköisesti ymmärrä suomenkieltä ja eikä lue sanomalehti Ilkkaa.

Mutta mikäli lukisi, niin todennäköisesti a´la Korpi joutuisi maksamaan muhkeat korvausdollarit kunnianloukkauksesta. Naisen kirjoittama teksti Ilkka-lehdessä (23.8.08) on ulkonäkörasismia, johon toimittajan titteliä käyttävän henkilön ei tulisi sortua.

Todennäköisesti tämä takakireä retoriikan harrastaja käy tulevien televisio-ohjelmien kimppuun jälleen suurella antaumuksella kun syksyllä ruutuihin tulee lisää hänen henkistä mielentilaa ärsyttäviä ohjelmia.

Suosittelisin em. lehtien päätoimittajille, että he harkitsisivat tämän ”sanataiteilijan” siirtoa muihin tehtäviin. Hän ei selviä eläkkeelle toimittajan tehtävistä koska televisio-ohjelmat tuottavat kolumnistille näin kovia paineita.

Ylen bluffi ruokakorista

Yle julkaisi joku aika sitten näyttävästi ns. ”ruokakoritutkimuksen”, jonka olivat suorittaneet toimittajat Helsingissä, Tukholmassa, Berliinissä, Moskovassa ja Washingtonissa. Pidän ”tutkimusta” nollatutkimuksena, jollaista ei olisi odottanut yleishyödyllisen televisio-ja radiokanavan julkaisevan.

*

Tutkimus oli täyttä bluffia eikä kerro koko totuutta ruoan hinnasta muuta kuin osittain ko. kaupunkien osalta. [1]Ylen sivulla jutusta saa sellaisen käsityksen, että koko Suomessa on samanlainen hintataso kun jutussa sanotaan, että ” Suomi näyttää olevan suunnilleen Berliinin ja Washingtonin tasolla…”.

*

Toivoisi ammatikseen uutisjuttuja tekeviltä tarkkuutta asioitten ilmaisussa. Helsinki on aivan erimaailma kuin esim. Nurmo myös ruoan hinnan suhteen. Ruoan hinta on noussut voimakkaasti kevään ja kesän aikana sitä on kenenkään turha kiistää, myös Suomessa. Lähikaupassa maitolitra maksaa jo 0.89 - 0.99 euroa litra ja muut peruselintarvikkeet ovat myös nousseet.

*

Työskentelen itse ruokatehtaassa mutta pidän tulotasooni nähden ruoan hintoja sikakalliina! Ruoan hinnan kohoamiseen on monia syitä ja turha on ensimmäisenä työntekijöiden palkkoja tuoda keskusteluun ruoan hintakysymysten yhteydessä. Se on tietysti helppoa mutta halpamaista. Ruoan hintaan vaikuttavat monet tekijät mm. öljyntuottajien hinnan korotukset sekä yleismaailmallinen kehityssuunta.

*

Lapsiperheillä on tekemistä siinä, että ruokalista pysyy monipuolisena sekä ravitsevana nykyisellä palkkatasolla. Ruoan hinnan kohoaminen johtaa siihen, että ihmiset siirtyvät todennäköisesti ns. halvemman hintaluokan tuotteisiin, jolloin se käynnistää lumipalloefektin ja ajaa entistä ahtaammalle suomalaisen ruoan tuottajien osapuolet.

*

Kysyä sopii mitkä ovat tarkoitusperät Ylen ruokakoribluffilla?

________________
[1] Yle ruokakori

Liu Xiang – Unelma on särkynyt

Kuva: Li Gang, Xinhua, Pekingin viralliset kisasivut.

Pekingin kesäolympialaisissa on rikottu kymmeniä urheilumaailman tai olympiaennätyksiä. Kiinalaiset ovat ampaisseet mitalitilaston kärkeen kultamitalien määrällä ja heidän urheilijoihinsa kohdistuvat ennen näkemättömät kotikisapaineet.

Toisen kisaviikon lajitapahtumat olivat erittäin dramaattiset ja huipentuivat 110 metrin aitajuoksuun. Dramatiikkaa kisaan tuli kun kiinalainen tähti ei kyennyt juoksemaan 110 metrin aitajuoksua jalkavammansa vuoksi.

Televisiokuvasta oli nähtävissä selvästi miten stadionyleisön kiinalaiset olivat tyrmistyneitä ja epäuskoisia siitä, kun Liu Xiang poistui juoksun startista dramaattisesti vaikka hän yritti startata, joka päätyi startin aavistuslähtöön ja Liun poistumiseen kisasta. Kiinan keskustelevisio, CCTV; meni jopa niin pitkälle, että se soitti surumusiikkia tapahtuman takia kanavallaan.

Menestymättömyys on aina tragedia myös urheilijalle vielä kun se tapahtuu näin dramaattisella tavalla. Tämän ”lentävän miehen” kisajuoksuun kulminoitui kaikki se kansallistunto, joita kiinalaisilla oli kun olympialaiset saapuivat heidän maaperälleen. Kiinalaisen urheiluväen sekä [1]Liu Xiangin unelma särkyi, yleisurheilussa, tähän juoksun starttiin.

[2]Kiinan varapresidentti Xi Jinping äityi lohduttamaan Liu Xiangia. "Me kaikki ymmärrämme, että Liu keskeytti kilpailun loukkaantumisen vuoksi. Toivomme, että hän rentoutuu ja keskittyy toipumiseen", hän sanoi (Lähde: HS).

Vieläkö joku väittää, että urheilussa ei olisi poliittisia ulottuvuuksia. Näillä eri maiden ”urheilutähdillä” nostatetaan kansallisylpeyttä sekä yksimielisyyttä kansalaisten parissa. Mistä muusta syystä poliitikot olisivat niin ahkeria vierailemaan ja näyttäytymään kisa-areenoilla?
_____________________________
[1] http://www.radio86.fi/node/11405 Liu Xiang pyysi anteeksi keskeyttämistään
[2] Lähde: Helsingin Sanomat Aitajuoksija Liu: Sietämätön kipu pakotti minut sivuun. Lue lisää: Varapresidentti

Urheilun kuninkaat

Triathlon on urheilun kuninkuuslaji, joka vaatii turnauskestävyyttä kun uinti (1,5 km), juoksu (10 km) ja pyöräily (40 km) suoritetaan yhteen menoon. [1]Triathlonin rinnalla muut urheilulajit ovat kevyttä kenttäravia.

Kuvassa Olympiaadin kovimmat miesten kisaajat: vas. Simon Whitfield hopea, Kanada, Jan Frodeno kulta, Saksa ja Bevan Docherty pronssi, Uusi-Seelanti. Kuva: Adam Pretty Getty Images, Pekingin kisojen viralliset kisasivut.

____________________________

[1] Triathlon

41°43' N, 44°48' E - Georgia

Venäjän sotatoimet (1) Georgiassa ovat johtaneet myös hyökkäykseen (2) internet-verkossa kun georgialaisten valtioelinten tiedoteverkkoihin kohdistettiin palvelunestohyökkäyksiä. Näillä operaatioilla pyritään vaientamaan, niin kuin tässä tapauksessa, georgialaisten tiedonvälitys.

Sotatoimia tullaan kohdistamaan myös nykyajassa valtioiden virallisiin tiedotuskanaviin ja tietoverkkoihin kun hyökkäyksenkohde pyritään saamaan polvilleen. Venäläisillä separatisteilla on myös tällaisesta verkkosodasta kokemusta kun he halvaannuttivat Viron valtioelinten tiedotuskanavat pronssipatsas kiistan aikana vuonna 2007 kun yksitekijöistä lähetti hyökkäyspyynnöt Viron valtion sisältä tietokoneeltaan.

Georgian verkkohyökkäysten takana saattavat olla bittiseparatistit, jotka ovat internet verkostoituneessa globaalissa maailmassa verrattavissa, sotakomentojärjestelmän ulkopuolisiksi taistelijoiksi eli terroristeiksi. Tulevaisuuden sodat ja konfliktit tullaan käymään osaksi tietoverkoissa, jolloin hyökkääjä (t) ottavat haltuunsa konfliktikohteen tietoinfrastruktuurin.

Tapahtumat Georgiassa ovat edenneet konfliktiin monen asian summana, jossa on mukana suurvalta-ja energiapolitiikkaa (Venäjän öljyputki kulkee Georgian läpi Turkkiin), Georgian sisäpolitiikkaa sekä maan poliittisen johdon syrjäyttämiseen tähtäävää toimintaa kuin kapinamaakunnan Etelä-Ossetian huomattavasta venäläisvähemmistöstä.

Mutta Venäjän todelliset pyrkimykset ovat vain Kremlin poliittisten johtajien piirustuslaudoilla ja ne suunnitelmat paljastuvat vasta jonkin ajan kuluttua. Konflikteista yleensä suurimman kärsimystaakan kantavat siviilit kuten olemme nähneet kuvista Venäjän pommitusten jäljiltä Georgiassa.
_______________________________
(1) http://fi.wikipedia.org/wiki/Georgia
(2) Digitoday

Judogi?

Meneillään olevissa kesäolympialaisissa Pekingissä kisataan 28 urheilumuodossa ja 302 kilpailulajissa. Kisalajeja televisiosta katsellessa olen ihmetellyt judo-otteluja, joissa liikutaan keskellä Tatamia ja kiskotaan vastustajaa Judogista (judopuku).

Voin tunnustaa, että en ymmärrä lajista mitään mutta luulisi judo-ottelujen olevan ”kunnon otteluja”. Suurin osa ottelusta näyttää oleva kyttäämistä kuin sumopainissa tai vastustajan heikkoja hetkiä tutkaillaan niin, että toinen osapuoli saisi jukon?!

Tapahtumaköyhänä (minun mielestä) lajina kiinnostus ottelua kohtaan saa minut vaihtamaan televisiokanavaa! Ottelurakenteen tunteminen varmasti edes auttaisi kamppailulajin ymmärtämistä. Itse olen nopeatempoisen urheilunlajin seuraaja ja toisekseen pidän triathlonia todellisena urheilun kuninkuuslajina sen kovuuden vuoksi kun lajissa uidaan, juostaan ja pyöräillään kaikki lajit yhteen menoon.

Tutkailin [1]judoliiton verkkosivuja ja siellä todettiin, että se on kehitelty vanhoista japanilaisista taistelulajeista ja Euroopassa lajia harrastaa n. kaksi miljoonaa ihmistä. Judolajin harrastajat voisivat valaista asiaa niin, että mitkä tekijät vetävät heitä lajin pariin eli mikä on lajin ”juju”?
_______________________
[1] http://www.judoliitto.fi/

TV-maraton

Olympiakisojen myötä televisio kamppaa penkkiurheilijat kotisohville kahdeksi viikoksi ja siitä vyörytys jatkuu Idolssilla kun 2700 henkilön joukosta on karsittu onnekkaimmat, jotka tavoittelevat tähtitaivaalle pääsyä. Suomessa on käsittämätön määrä nuoria tulevaisuuden taiteilijalupauksia?

Mutta jos nuorison ihanneammatteihin lukeutuu stylistin työt niin tähtitaivaan tavoittelijoiden määrän ymmärtää tässä valossa. Kuka nämä ns. ”paskaduunit” tekee tulevaisuudessa kun mm. vessoja siivoavat jo nyt maahanmuuttajat kuten huomasin joku päivä sitten asioidessani kyseisessä mukavuuslaitoksessa lentoasemalla.

Samantyyppiseen ilmiöön olen törmännyt työssäni kun Suomen tulevaisuuden toivot ovat olleet ”kesätöissä” työpaikallani. Suppean arvioni mukaan tulevaisuuden toivoilla on kummallinen käsitys työn tekemisestä ja pelisääntöjen noudattamisesta työpaikalla. Nämä edellä olevat esimerkit kesäduunareista ovat ääripäitä. Edellä mainittu asia herättää monenlaisia kysymyksiä kun samaan työpisteeseen ovat kasaantuneet kaikki vetelykset.

Hektinen ilmapiiri jatkuu televisioiden äärellä kun samaan aikaan Idolssin kanssa pyörii Big Brother toisella televisiokanavalla ja ”jumankekka” se päättyy joulunalus hössötyksen aikoihin! Hirvittävä television katselumaraton on edessä kun kaikki tositv koheltajien edesottamukset pitää seurata, että löytyisi puheenaiheita seuraavaksi päiväksi työkaverien kanssa. Vai pitääkö? Tietysti!? oli se seinäjokelainen Citymarketin heppu niin härski BB:ssä, että samanlaista kehiin myös syksyllä alkavaan BB:n.

Ovatko oikeasti kaikki suomalaiset samanlaisia ”pässejä”, joita BB:ssä kohelsi vuonna 2007? Toivottavasti ei mutta mihin perustuvat tositv ohjelmien korkeat katsojaluvut ja kuka vielä muistaa näitä BB:n ”tähtiä”?

Paitsi Martina Aitolehden, joka pulpahtaa mediapintaan kuin korkki. Jännityksellä odotan, saako Skandinavian Hunks:n lihaskimppu haluamansa kun lehtitietojen mukaan hääkutsuja on peruttu ja taas kutsut ovat voimassa, huolestuttavalta näyttää ainakin SH:n kannalta katsottuna.

Niin kunnallisvaalitkin ovat tulossa samaan rytäkkään mutta ”so what?” (entä sitten) ”ei voi vähempää kiinnostaa evvk” kuka siellä neljä vuotta kuntien asioita järjestelee?, sanoi oppinut työkaverini!? eli hektistä elämää vaan peliin ja ei huolen häivää huomisesta kyllä ilmastomuutos hoitaa lopun telluksesta.

Muuten kotimaakunnassani ilmestyy kaksi tasavahvaa sanomalehteä, joissa kaksi [1]rutajavaa akkaa pitää kolumnisti-palstaa televisio-ohjelmista. Mitkään televisio-ohjelmat eivät natsaa heidän tajunnanvirrassaan.

Kaikki televisiosta tuleva ohjelma on heidän mielestään ”sontaa” mutta silti he ilkkuvat ohjelmia kirjoitetun sananvoimalla, lehdissä, säännöllisesti. Mutta kehotan näitä kitiseviä akkoja vaihtamaan ammattia tai laittamaan ns. kaukosäätimestä television kiinni jos sen ohjelmat tuottavat niin paljon henkisiä kärsimyksiä heille kuin kolumneista voi päätellä.
___________________________
[1] Akka on pohjalainen murresana naisesta eikä ole sovinismia. Rutajaa: murresana tarkoittaa, että henkilö arvostelee, jotain asiaa.

”Tekniikka tökkii”

Nykyajan gladiaattorit kokoontuvat eripuolilta maailmaa Kiinan kommunistihallinnon isännöimiin Pekingiin kesäolympialaisiin, 8. – 24.8.2008, ottamaan mittaa toisistaan.

Suomalaisten urheilusankarien tie on kivinen kun olympialaisten lähestyessä tekniikka tökkii, askelmerkit eivät osu kohdalleen ja huippusprintterin lihakset pettävät. Kaiken em. lisäksi kun kansainvälinen huippu-urheilu Suomessa on muutaman urheilun huippulahjakkuuden varassa.

Tällaisesta tilanteessa johtuen ei Suomessa ole kansainvälisellä tasolla olevia urheilijoita useita, jotka voisivat astua tilalle kun yksi urheilijalenkki pettää. Suomen ainoa mitalistitoivo on keihäsmies Pohjanmaalta mutta vain jos hän onnistuu pitämään tekniikkansa kasassa.

Tekniikkaongelmista kertoo se, että hänen (poikkeuksetta jokainen heitto), heittosuoritus päätyy polvilleen heittäytymiseen, jossa on loukkaantumisriski sataprosenttinen. Pituushyppääjän ongelmat ovat askelmerkkien sopivuudessa mutta selityksen mestari hän on ja sikäli helppo haastateltava medialle kun puhetta riittää.

Lähtökohtaisesti urheilijalla ei ole mitään menestymisen mahdollisuuksia, jos asenne on sellainen niin kuin eräillä urheilijoilla, että tavoitteena on saavuttaa vain pistesijoja.

Henkisesti urheilijalla tulee olla aina tähtäimessä ykkössija eikä mitään muuta jos urheilijan mieli on se, että ”kun nyt kymmenen joukossa olisi” niin silloin on jo tappionsa myöntänyt. Kisojen jälkeen on vasta arvioinnin aika miksi suoritukset eivät menneet paremmin ja mitä asioita tulee korjata urheilusuorituksessa.

Toivottavasti kesäolympialaisten urheilijat saavuttavat mitalinsa ja tavoitteensa rehellisillä keinoilla. Tiedetään, että olympiapelissä ovat kovat panokset kysymyksessä: urheilijan maine, sponsorisopimukset, kansallinen ylpeys jne. mutta mitalikaulassa ja kansallislaulun soidessa ei urheilijan tule tuntea sydämessään häpeää.

Ateenan häpeätahraolympialaiset ovat vielä tuoreessa muistissa ja katastrofin aiheuttivat itse kotikisoissa, Olympialehdon nuoret, kreikkalaiset urheilijat. Todennäköisesti urheilun häpeäpolulle eksyneet ”urheilijat” ovat silloin luopuneet olympiaurheilun jalosta aatteesta:

”[1]Olympia-aate on elämänfilosofia, jossa yhdistyvät ihmisen kehon, tahdon sekä mielen tasapainoinen kehittäminen…” ja vilppikeinojen paljastuessa urheilijan ns. mahalasku on erittäin kova ja raju kansallisesti, urheilullisesti ja se on aina ”urheilijan” henkilökohtainen katastrofi.
__________________________
[1] Olympia-aate eli olympismi

Politiikan Ratsumiehet

Kuva: Iijoen Saarikoskelta / Iijoen Suojeluyhdistys.

Ilmastomuutoksen ja EU:n päästörajoitusten edessä politiikkajussit ovat nostaneet jälleen kerran esille Lapin Vuotoksen ja Kollajan tekoaltaiden rakentamisen sähkötuotantoa varten. Lähteiden mukaan sen sähkötuotanto olisi hyttysenkusi erämassa kun sen sähkötuotantoaltaiden vuosituotto olisi 115 MW ja tuotanto noin 200 Gwh/vuosi eli 0,5 prosenttia Suomen tarvitsemasta sähkön tarpeesta.

*

Alueen asukkaita Pudasjärvellä pidetään jälleen kerran tikun-nokassa tai ”löyhässä hirressä”, kuten kansanedustaja Salolainen arvioi, Ajankohtaisen kakkosen haastattelussa 15.7.2008, vaikka Kollajan ja Vuotoksen vesirakentaminen on torpattu luonnonsuojelulailla, Naturalla ja koskiensuojelulailla.

*

Mitkä ovat todelliset syyt vallankulisseissa kun Pohjolan Voima ja politiikan duracellpuput ovat nostaneet esille uudestaan pohjoisen koskirakentamisen? Lisäksi kun sillä ei ole sähkötuotantoon merkittävää lisäystä kun se ei riittäisi edes yhden paperikoneen pyörittämiseen vuodessa.

*

Ajankohtaisen kakkosen raportti oli järkyttävä osoitus siitä, että kuinka eräät politiikan ratsumiehet ministeri Pekkarinen etunenässä, ajavat härskisti voimayhtiöiden etua. Suomen vesistöistä on jo 90 prosenttia tuhottu energiatuotannon tarpeisiin.

*

Asian taustalla voi olla myös se, että vesituotannon avulla energiayhtiöt voivat syöttää ns. säätösähköenergiaa sähkömarkkinoille helposti kun hinta on korkealla. Toisaalta vesirakentamista hyödynnetään nyt keppihevosena kun EU on asettanut tiukat ilmastotavoitteet Suomelle.

*

Eurooppa-neuvosto päätti maaliskuussa vuonna 2007 Euroopan yhteisön tavoitteeksi lisätä uusiutuvienenergiatuotantomuotojen käyttöä 20 prosenttia kokonaisenergiantarpeesta vuoteen 2020 mennessä. EU:n komission tavoitteissa on, että Suomen velvoitteena olisi lisätä uusiutuvan energian käyttö [1]38 %:iin loppuenergian kulutuksesta nykyisestä 28,5 % tasosta.

*

Iijoki-seudun ihmiset ovat ajatelleet, että lait ja Korkeimman oikeuden päätökset antavat turvan suunnitella elämää eteenpäin näillä alueilla mutta se on ollut vain näköjään politiikan duracellpupujen sumutusta.

*

Kuten kansanedustaja Salolainen sanoi, Ajankohtaisessa kakkosessa, ”aluetta on kurjistettu” niin että asukkaat eivät ole voineet suunnitella elämäänsä eteenpäin tai uusia työllistäviä elinkeinoja esim. luontoelinkeinoja kun voimayhtiöt ja eräät poliitikot pitävät Vuotoksen ja Kollajan vesirakentamista säännöllisesti esillä vaikka hankkeet ovat kertaalleen laeilla kuopattu. Koska, tällaiselle politiikan härskiydelle laitetaan piste?

___________________________
[1] Lähde: Voimaa vedestä 2007 Selvitys vesivoiman lisäämismahdollisuuksista / Oy Vesirakentaja

Kurauoma

Kuva: Pentti O. Pohjola

Nurmonjoki on jättänyt identiteettiini lähtemättömän vaikutuksen, olen elänyt joen varrella 47 vuotta elämästäni. Nurmonjoki on suurin Lapuanjoen sivuhaara ja joen alkupää on Alavuden kaupungin alueella Iso-ja Vähävehkajärvessä sekä Iso-Soukkajärvestä. Aikanaan Lapuanjoki on ollut merkittävä vaelluskalajoki mutta Uudenkaarlepyyn padon rakentaminen jokisuulle 1926 pysäytti mm. lohen ja taimenen nousun joen yläjuoksulle.

Myöhemmin vesistöön on rakennettu Hirvijärven (rakennettu 1974) ja Varpulan (rakennettu 1962 / korotettu 1974) tekoaltaat (2100 ha), joiden vesivoimalla tuotetaan sähköä. Tekoaltaiden rakentamisen jälkeen eroosio-ongelma on kuluttanut vesiuoman rantapenkereitä ja joen eliöstö on muuttunut ratkaisevasti, tosin tilanne on nyt hiukan muuttunut kun joessa olevaan Hipinkoskeen on rakennettu pohjapato. Eikä joen vedenpinnan vaihtelu ole niin jyrkkä kuin se oli ennen pohjapatoa, veden pinnassa saattoi olla metrin pintavaihteluita vuorokaudessa.

Asian kääntöpuolena tekoaltaiden rakentamisen jälkeen on se, että alueelle on pesiytynyt linnustoyhdyskunta ja alueelta on tavattu vuoden 2006 laskennassa 225 lintulajia. Tekoallasalueella on vieraillut tälle alueelle harvinaisia lintuja kuten mm. amerikantavi, amerikanjääkuikka ja arosuohaukka. Nurmonjoen muuttamista aikanaan tekoaltaan kurauomaksi ei alueella sen kummemmin ihmetelty vaan tyydyttiin siihen, että vesistöalueen jokakeväiset tulvat saatiin kuriin.

Mutta myöhemmin ajateltuna kotiseutuni luontoa vaurioitettiin oleellisesti ja pysyvästi em. vesistörakentamisella kun ei ollut tietämystä syys-seuraus-suhteesta luonnossa tai lupaehdot olivat löysät hankeen toteutukselle. Talvella Nurmonjoki ei ole jäätynyt enää vuosiin kun Vattenfallin sähkövoimalla tekoaltailta päästää uomaan juoksutusvettä.

Tosin kotiseutuni talvet eivät ole entisenlaiset kun ne ovat niin leutoja, että ns. talvikautena tihuttaa taivaalta vettä kun sen pitäisi ajanjaksoon nähden tulla lumihiutaleina maahan. Luontoa on vaurioitettu kaikkialla niin pysyvästi ja peruuttamattomasti, että nyt ovat edessä totuuden hetket ja luontolasku on inhimillisesti katsoen ihmiskunnalle erittäin kova sekä dramaattinen.

Sananvapaus?

Kiinan kommunistihallinto vainoaa edelleen kiinalaisia toimittajia ja internet-sensuuri on yhtä luja kuin Kiinan muuri sekä kansalaisvapaudet ovat tarkkaan säädeltyjä. Kommunistihallinnon edustajat tekevät yhteistyötä ulkomaalaisten mediakonsernien kanssa, mm. Yahoon, penkoessaan kansalaisten internet ja sähköpostin käyttöä.

Yahoo, on syyllistynyt ihmisoikeusrikkomuksiin kun se on luovuttanut mm. sähköpostitietoja kiinalaisviranomaisille. Tietojen luovutus johti esim. toimittaja Shi Taon pidätykseen ja hänet tuomittiin salaisessa oikeuden käynnissä huhtikuussa 2005 kymmenen vuoden pakkotyöhön. Pidätykseen johtaneet syyt olivat siinä, että toimittaja Shi Tao raportoi Pekingin Tiananmenin aukon verilöylyn tapahtumia ulkomaille.

Nyt Yahoo yrittää pestä ns. paitaansa puhtaaksi maksamalla Shi Taon perheelle mm. taloudellista apua. Kiinan kommunistihallinnolle myönnettyjen Olympialaisten ”ehdoissa” oli, että kommarit sallivat täydellisen median vapauden mutta päinvastoin he ovat kiristäneet otettaan sananvapaudesta Kiinassa.

Olympialaisten poliittista ulottuvuutta on kenenkään turha kiistää vaikka urheilijat olisivatkin kisailemassa olympiahengessä niin kisaimago ja taloudellinen perusta ovat uhratut [1]Sodoman ja Gomorran alttarille mammuttikisojen järjestelyjen takia.

Kisojen taloudellinen perusta tulee olla tietysti kunnossa mutta kenties kisojen kulut tulisi kustantaa kisoihin osallistuvien maiden toimesta sekä olisiko kisat nyt syytä palauttaa pysyvästi Olympialehtoon Kreikkaan?

Kisojen imagoarvo järjestävälle maalle on mittaamaton mutta se ei saa tapahtua ihmisoikeuksia ja sananvapautta polkemalla kuten nyt maailman yhdessä viimeisimmässä kommarivaltiossa tapahtuu.
_____________________
[1] Paheenpesä

Turnauskestävyys!

Kuva: Suomen Triathlonliitto

Ihmiset ovat kisailleet keskenään jo ammoisista ajoista erilaisissa urheilulajeissa, joista ovat kehittyneet nykyiset kilpaurheilulajit. Menemättä sen kummemmin historian syövereihin olen arvostanut erityisesti triathlonia sen turnauskovuuden takia.

Lajin harrastajat ovat koviajätkiä ja naisia kun he uivat, pyöräilevät ja juoksevat suoritukset yhteen mittaan turnauksen aikana. Muissa lajeissa keskitytään vain yhden lajin suorituksiin ja menestytään tai sitten ei mutta [1] triathlonissa pitää olla kohtuullisen hyvä jokaisessa osasuorituksessa.

Väheksymättä liikuntaa ja urheilua yleensä, joka on jokaisen ihmisen terveyden perusta, niin triathlon on äärimmäisen kovalaji, jonka parissa urheilevat ovat erityisen sitkeitä, kestäviä ja päämäärätietoisia ihmisiä. Mutta triathlonin arvostusta suuren yleisön keskuudessa tulisi saada nostettua koska urheilun todelliset työmyyrät ovat tämän lajin parissa.

Mainetta ja kunniaa sekä sponsoritukea saa muissa urheilulajeissa helpommin kun niiden medianäkyvyys on tänään suurempi kuin triathlonin, ainakin Suomessa. Erityisen hyvä asia lajin näkyvyydelle on se, että poliittiseen eliittiin kuuluva nykyinen ulkoministeri Stubb harrastaa urheilun kuningaslajia.

---

[1] http://www.triathlon.fi/

P.S. Katso kuvia ulkoministeri Stubin ja muiden suorituksista Joroisten triathlonkisoista
http://www.alexstubb.com/fi/index.php?trg=diary&id=1151

0,5 pistettä

Kuva: Jukka-Pekka Virtanen

Seinäjoen [1]Tangomarkkinat ovat olleet käynnissä tällä viikolla ja lauantaina valittiin uudet tangon lähettiläät vuodelle 2008. Dramaattisen loppukilpailun jälkeen voittaja, Jukka Hallikainen, pesi kanssa kilpailijansa puolen pisteen (! ?) erolla ja vielä kaiken lisäksi rock-kukko Remu Aaltonen tuomaristossa! ? Sanon, että tuomaripeliä!

Mutta Herra Aika näyttää kenestä on tanssimusiikin ystävien villitsijäksi. Kakkoseksi jäänyt Antti Ahopelto oli yleisön suosikki mutta kansan maku ei ole aina yhteneväinen musiikkieliittiin (?) kuuluvan tuomaristo kanssa.

Tango musiikin lajina on marginaalinen ilmiö ja eikä tule elättämään uusia tangonlähettiläitä varsin pian niin kuin moni muukin tangokuninkaallinen on joutunut ottamaan ohjelmistoonsa tanssimusiikin koko kirjon. Tangomarkkinoilla on valittu alusta saakka kilpailun muodossa uusia tangotähtiä mutta vain harvat tangotähdet tuikkivat viihteentaivaalla valovoimaisesti.

Tangomarkkinat ovat järjestyksessään 24:net ja tapahtumassa on käynyt kaksi miljoonaa tangofania tapahtumavuosina. Taloudellisesti tangolla ei ole aina mennyt hyvin ja se on joutunut tekemään muutoksia ohjelmistoonsa.

Tulevaisuus näyttää kykenevätkö järjestäjät luomaan sellaisen ohjelmistopaketin, että myös nuoremmat musiikinystävät tulevat tapahtumaan tangonmusiikin vuoksi. Vai lisääntyykö iskelmämusiikin tarjonta (?) ja tangomusiikki jää tapahtuman tangomarginaaliryhmän musiikiksi.
_________________________
[1] Tango

Totuus?

Hiihtoliitossa näyttää olevan ”pukit kaalimaan vartijoina” kun he asettivat ulkopuolisen tutkijan selvittämään dopingin-sotkua, joka tuli perintönä Lahden 2001 kotikisojen kärystä. Totuuden löytäminen Lahden kisojen dopingasiassa vuosien peittelyn jälkeen voi olla vaikeaa mutta sen kakistaminen ulos on syytä tehdä nyt.

Mutta mitkä ovat syyt ja tarkoitusperät kun hiihdon entinen päävalmentaja ryhtyi purkamaan sydäntään vuolaasti julkisuutteen hiihdon kotikisakatastrofista kun tapahtumasarjasta on kulunut seitsemän vuotta. Onko kohukertomuksilla tarkoitus vaikuttaa hiihdon piristesotkun alkavaan uuteen [1]poliisitutkintaan (?), joka liittyy Suomen Tietotoimiston uutisointiin hiihdon dopingista vuodelta 1998 sekä siitä käytyyn oikeudenkäyntiin.

x

Hiihdon piristesotku syö uskottavuutta koko hiihtourheilulta, ellei asiaa nyt selvitetä perusteellisesti. Pelissä on tietysti paljon; hiihdon kunnia, maine ja bonsorituet.

Mitä tämä merkitsee Suomen hiihtourheilun tulevaisuudelle kun pohjakosketus on ollut näin raju. Väärät toimintatavat on syytä putsata hiihtourheilusta kuin muustakin urheilusta viimeistään nyt vaikka edessä on vuosien työ uskottavuuden palauttamisessa huippu-urheiluun. Hiihtourheilun mainekolhut korjaantuvat ehkä vasta sen jälkeen uusi lajin urheilusukupolvi on astunut talviurheilun pariin.

Toivottavasti hiihtourheilun johtotehtävissä, valmennusvastuussa ja itse urheilijat kykenevät näkemään tulevaisuuteen sekä karistamaan kannoiltaan helpot oikotiet lyhytaikaiseen maineeseen ja kunniaan. Kunnia ja-maineteot syntyvät siitä, että toimintaan urheilunpiirissä sovittujen pelisääntöjen mukaan.

_____________________________
[1] STT tutkintahaara

Hiihdon likapommi

Suomalaiset skandaalit jatkuvat, nyt kun poliitikot ovat jauhettu vaalirahoitus-sotkun takia lähes muusiksi lehdistön sekä kansankunnan mielissä. Niin hiihdon entinen päävalmentaja, itsekin kyseenalaisilla vesillä liikkunut, heitti likapommin, joka kouraisee syvältä hiihtoa urheilulajina.

Likapommi on ollut muhimassa aina siitä lähtien kun laajamittainen käry kävi Lahden vuoden 2001 MM-hiihdoissa. Nyt julkisuudessa olevat tiedot kertovat laajamittaisesta ja järjestelmällisestä peittelystä [1]dopingsotkussa.

Peittelyyn johtaneet syyt ovat kenties hiihdon saamien valtionapujen ja bonsoritukien sekä maineen menettämisen minimointiyritys. Nyt julkisuuteen tulleet tiedot johtanevat sarjaan oikeudenkäyntejä, joissa haetaan totuutta tähän sotkuun.

Oikeusvaltiossa syytökset tulee myös todistaa ja sitten vasta on tuomioiden aika. Hiihdon uudet dopingväitteet ovat syytä tukia nopeasti, ettei epäilyksen alaiset roiku tikun-nokassa kuukausikaupalla.

Sen sanelee jo se toisasia, että ihmisten oikeusturva tulee olla etusijalla syytösten keskellä, vaikka todettaisiin, ettei syytetyt ole kulkeneet puhtailla hiihtopoluilla. Urheilun kannalta hiihdon sotkut ja oletetut sotkut tulee nyt selvittää ns. pohjamutia myöden, jonka jälkeen ehkä hiihtourheilun on mahdollista aloittaa alusta Suomessa ns. puhtaalta pöydältä.

Mutta nämä nyt esiin nostetut väittämät hiihtourheilussa luovat pitkän mustanvarjon kaiken urheilun ylle vaikka kilpaurheilu olisi enimmäkseen sovittujen pelisääntöjen mukaista.

P.S. Tulossa blogiin kirjoitus elektroniikkaromun ihmeellistä seikkailuista, sen jälkeen kun olen tutkinut asian taustoja. Sitä odotellessa…
_________________________________
[1] Helsingin Sanomien tausta-aineisto
hiihdon likapommista täältä

Viemärikirjoittajat

Internet-sivustot ovat uskomatonta potaskaa täynnä eri aihepiireistä. Olen tutkinut erilaisia sivustoja viimeaikoina erään toisen asian yhteydessä ja sivustojen ylläpitäjät näyttävät viis’ veisaavan sivustoilla esiintyvistä törkyteksteistä. Useitten sivustojen kirjoituksista päätoimittajille / ylläpitäjille heilahtaisi ns. poliisin häkki jos sivustoja kyettäisiin valvomaan, kuten paperilehtiä.

Kirjoituksia ei voi puolustaa edes [1]sananvapauden nimissä kun useimmat teksti ovat sellaisia, ettei normaali ihminen sellaisia julkisuuteen sanoisi tai ne päätyisivät roskakoriin lehden päätoimittajan toimesta.

Ongelman ydin on siinä, että useimmille internet-sivustoille voi kirjoitella nimimerkkien suojasta, joka madaltaa törkykirjoittelun kynnystä. Ihmiset eivät näytä tajuavan sitä, että sähköisiä tiedotusvälineitä koskevat lähes samat oikeudelliset perusteet kuin paperilehtiä.

Nyt julkisuudessa olleet muutamat internetkirjoittelun oikeuskäsittelyt ovat vain ”hyttysen virtsa Itämeressä” siitä roskan määrästä, jota internet-sivustoilla esiintyy. Mutta toivottavasti nämä muutamat tapaukset muistuttavat konkreettisesti viemärikirjoittajia siitä, että loanheiton seurauksista on vastuussa aina myös kirjoittaja.

Internetsivustojen sisältöjen oikeudelliset vastuukysymykset ovat myös, sivustojen ylläpitäjillä se tulee muistaa tässä internethetteikössä. Nettisivustojen ylläpitäjien tulee seurata sivustojaan niin, että härskit ja alatyyliset tekstit siivotaan sieltä pois. Sivustovalvonta on koko internetyhteisön etu tai vaihtoehtona on se, että viranomainen ryhtyy kontrolloimaan kansalaisyhteiskunnan toimintaa.

Viranomaiset ovat toimineet aivan oikein kun he ovat estäneet pääsyn tai sulkeneet sellaisia sivustoja, jotka ovat esim. seksuaalirikollisten ylläpitämiä. Tällaisten sivustojen olemassa oloa ei kukaan, tervejärkinen, voi perustella sananvapaudella.
_____________________________________
[1] Sananvapaus ja yksilön suoja Sananvapaus