Kadonnutta myyjää metsästämässä

Menneet ovat ne ajat, jolloin sait kaupanmyyjän käsiisi kun tarvitsit tietoa tuotteesta tai muuta neuvoa tuotteen ostamiseen tai suorastaan myyjä lyöttäytyi seuraasi kun hypistelit tavaroita marketeissa. Etiskelin myyjää eräänä päivänä suurmarketissa kysyäkseni, että onko himoitsemani kuvankäsittelyohjelma suomenkielinen kun tihrustelin sitä ilman silmälaseja.

*****

Aikani hortoiltua käytävillä huomasin palvelutiskillä puhelimen, jonka viedessä luki ”nosta kuuloke, puhelu yhdistyy myyjälle”. En nostanut, sitä luuria ja tökkäsin tuotteen takaisin hyllyyn sekä kauppa menetti rahaa että minä säästin, sillä kertaa. Asiakkaan tulee olla nykyisissä ostosareenoilla hinta-ja tuotetietoinen saadakseen sellaisen tuotteen, joka on käyttökelpoinen kulloiseenkin tarpeeseen. Mutta kaupan luonteeseen kuuluu mielestäni myös palvelu tai sparraaminen kun asiakas tekee ostopäätöstä jonkin tavaran hankkimiseksi itselleen.

*****

Kotiseutuni elinpiirissä on monia automarketteja, joiden luulisi kykenevän hoitamaan tämän alueen vähittäiskauppatoiminnan. Mutta nyt suuruudenhullut pohjalaiset ovat aloittamassa maan suurimman kauppakeskuksen rakentamisen Seinäjoelle.

*****

Lehtitietojen mukaan kauppakeskusalue on 30 hehtaarin suuruinen sekä kerrosneliöitä 120 000 ja sinne tulee autopaikkoja 2700 kulkuvälineelle sekä kauppa-alue rakennettaisiin 10-vuoden tähtäimellä. Siinä voivat Tuurin kyläkauppiasparonilla housut ns. tutista kun uusi kauppakeskus imaisee ainakin hetken hurmoksessa asiakkaita kauppakäytäville Seinäjoelle, Tuurin kauppakeskuksesta.

*****

Mutta onko syytä tehdä tällaisia keskittymiä kun tiedämme, että [1]mammuttikauppakeskusten tavoitettavuus on yksityisautoilusta kiinni, joka ympäristön kannalta ei ole oikeansuuntainen kehityssuunta. Kunnallispoliitikkojen päätöksentekoon tietysti vaikuttavat luvatut tuhannen työpaikkaa. Kukapa reaalipoliitikko vastustaisi nyt työpaikkojen syntyä paikkakunnalle, jonka päätuotantoalueet ovat palvelut ja pienteollisuus vaikka samalla ns. ”lapsi heitettäisiin pesuveden mukana pois” eli ympäristönsuojelu. Mutta lisääkö suunniteltu kauppakeskus todellisuudessa työpaikkoja on jo toinen juttu.

*****

Kaiken lisäksi kun [2]VTT on todennut tutkimuksessaan, että todellisuudessa tämän koko luokan kauppakeskukset vähentävät alueen työpaikkoja ja kuluttajat todellisuudessa itse maksavat hypermarketeista yhteiskunnalle koituvat kustannukset. Kuten lisääntyvinä liikennöintikustannuksina kuin myös kunnallistekniikan ja liikenneväylien rakentamisen sekä liikenneväylien kunnossapidon, verovaroista. Alueen kaavoituspäätökset ovat Seinäjoen kaupunginhallituksessa jo 28.4.08 eli aika salaisesti asiaa on valmisteltu sekä tuskin kaupungin poliittiset päättäjät ovat näin lyhyessä ajassa voineet arvioida asiaa objektiivisesti mm. sitä, että mitä vaikutuksia kauppakeskuksella on ympäristöön?

*****

Väistämättä tämän kokoluokan kauppakeskus myös aiheuttaa kaupan rakennejärjestelyjä eli olemassa olevien kauppojen lopettamisia tulee tapahtumaan jne. Mitä sitten yksittäinen kuluttaja voisi tehdä tällaisen kehityksen muuttamiseksi? Suosimalla olemassa olevia kauppakeskuksia tai palvelukauppoja, joissa vielä ehkä asiakasta palvellaan, ettei tarvitse huhuilla käytävillä, että ”myyjä missä olet!” tarvitsen neuvoasi tässä asiassa.

*****

Mutta aika näyttää toteutuvatko Tampereen yliopiston kauppakorkeankoulun markkinoinnin lehtorin Veikko Somersalmen visiot siitä, että elämyspohjainen kauppamatkailu lisääntyy Suomessa. Niin - olisi se tietysti kiva jos hikisen, kauppakäytävillä, ramppaamisen jälkeen voisi suoraan pulahtaa kylpylän virvoittaviin vesiin tai saisi hengellistä lohtua papilta siihen, että kauppias kyni viimeisetkin eurot taskusta tällä kauppareissulla – vai?
__________________________
(1) RetailPark (2)Kustannukset

+ 91 prosenttia!

Suomalaisten peruselintarvikkeiden hinnat ovat nousseet samaan tahtiin kuin koko maapalolla elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet. Mielestäni nyt tulee puhua maailman laajuisesti, taloudellisesta toiminnasta, elintarvikkeiden tuottamisesta jne. ei ole suljettua talouksia, jotka kykenivät säätelemään julkisentalouden toimenpitein hintojen vakautta pysyvästi.

*****

Elintarvikkeiden hinnat määräytyvät pitkälti markkinaehtoisesti, jolloin hintoihin vaikuttavat maailman energiakustannusten ja muiden tuotantokustannusten nousu. Lehtitietojen mukaan suomalaisten ruokakori on kallistunut yli 30 prosenttia kolmessa ja puolessa vuodessa. Kolmessa ja puolessa vuodessa!

*****

Peruselintarvikkeiden hintojen nouseminen on syönyt palkkojen korotukset reippaasti samoin kuin muut peruskustannukset ovat lähteneet nousukiitoon mm. asuminen, liikkuminen jne. Elintarvikkeiden hintojen nousu nakertaa sitä taloudellista liikkumavaraa, jota perheillä on lisäksi kun hallitus kaavailee huomattavia peruspalveluiden hinnan korotuksia mm. päivähoitomaksuihin.

*****

Hallitusohjelmassa oleva ruoanarvolisän pudottaminen 12 prosenttiin ei ole toteutumassa aivan lähiaikoina ja sen vaikutukset hintoihin alentavasti, Pellervon Taloudellisen Tutkimuksen mukaan, olisivat 3,5 prosenttia. Erään tulkinnan mukaan elintarvikkeiden hinnan nousut johtuisivat kaupan halusta ennakoida mahdollinen ruoanarvonlisän tulo mutta tätä tulkintaa en allekirjoita.

*****

Ruoanhinnan kohoaminen on maailman laajuinen ilmiö, kuten olemme nähneet ja kuulleet kehitysmaiden [1]ruokamellakoista. Maailmanpankin tilastojen mukaan viljalajikkeista mm. vehnän maailman markkinahinta on noussut 130 prosenttia, riisin 75 prosenttia ja maissin 31 prosenttia vuodessa tämän vuoden-08 maaliskuuhun mennessä.

*****

Suomalaisessa elintarviketeollisuudessa painitaan samoissa ongelmissa kuin globaalisti kaikissa elintarvikeyrityksissä maailmalla. Ruoanhinnan korotuksia on odotettavissa jälleen toukokuussa kun teollisuus neuvottelee kauppaketjujen kanssa sisään ostohinnoista.

*****

Ruoanhinnan korotuksista syntynee ns. lumipalloefekti, joka vaikuttaa ihmisten toimeentuloon ja sitä kautta ihmiset siirtyvät ns. halvimpien elintarvikkeisiin. Tämä seurauksena elintarviketeollisuus painii jälleen kannattavuusongelmissa ja oletettavasti elintarvikeyritysten uudelleen järjestelyt jatkuvat, jolla on vaikutuksensa alan teollisuuden työntekijöihin, elintarviketuottajiin jne.

*****

Hallituksen edustajat sanovat, että ruokaomavaraisuudesta pidetään kiinni mutta johtaako se siihen, että, ottaen huomioon maailmanmarkkinatilanteen ja elintarviketeollisuuden kannattavuusongelmat Suomessa, ruokateollisuus on lopulta kahden suuren tuottajan käsissä? Peruselintarvikkeiden tuottaminen tulee olla kansallisilla toimijoilla niin, ettei olla riippuvaisia muista elintarviketuottajamaista, ellei tästä pidetä kiinni niin se uhkaa kansallista itsemääräämisoikeutta.

*****

Vertailevia tutkimuksia ruoanhinnasta tekevät monenlaiset toimijat Suomessa mutta on se nuorison kielellä sanottuna sikakallista, jos esim. tomaattikilon hinta nousee kolmessa vuodessa + 91 prosenttia tai kevytmaidon + 21 prosenttia (3 litraa). Mihin tämä ruoanhinnan nousu lopulta johtaa suomalaisessa yhteiskunnassa?

________________________
[1] Ruokamellakat

Taistelu vedestä

Maailman vesivarannot arvioidaan olevan [1]1 386 miljoonaa km³, josta suolaista vettä on 97,5 prosenttia. Ihmiselle juomakelpoista vettä maapallon kaikesta vedestä on 2,5 prosenttia. Suurin osa siitäkin sijaitsee toistaiseksi jäätyneenä (luku 1 68.7 %) Grönlannissa ja Etelämantereella ja muilla arktisilla alueilla. Ihmiselle juomakelpoista makeaa vettä on pohjavesissä n. 29.9. prosenttia siis luvusta yksi.
*****
Maapallon asukkaista on 1,1 miljardia (vuosi 2006) ihmistä vailla [2]puhdasta vettä ja 1,8 miljoonaa lasta kuolee joka vuosi ripuliin kun ei ole puhdasta vettä ja käymälät eivät ole asianmukaisia. [3]Maailmassa kuolee n. 6000 lasta, joka päivä janoon mutta se ei ylitä uutiskynnyksiä. Saastuneesta vedestä on muistutettu meitä suomalaisia mm. Nokia vesikriisin aikana, jonka seurauksista Nokialla käristään edelleen.
*****
YK:n ja EU:n piirissä keskustellaan siitä, että pitäisikö vesi määritellä perusoikeudeksi kun vettä ollaan yksityistämässä kovaa vauhtia kauppatavaraksi. Vedestä on tulossa samanlainen kauppatavara kuin öljy ja sitä on kaupallistettu vauhdilla mm. ”suomalainen” Nord Water vie Päijänteen vettä Saudi Arabiaan ja siellä on eräiden lähteiden mukaan n. 400 miljoonan euron vesimarkkinat.
*****
Pohjavesi on yksi makeanveden lähteitä ja uusiutuva luonnonvara. Mutta liian suurissa määrin käytettynä se ehtyy ja uusiutuu hitaasti, kuten mm. Intiassa on käynyt kun Coca Cola perusti sinne virvoitusjuomatehtaan, Mehdiganjiniin Intian Varanasiin. [4]Tehdas kuivutti paikallisten asukkaiden lähteet ja käynnisti mielenosoitukset tehdasta vastaan.
*****
Vesipula liittyy myös ruoan tuotantoon ja vedestä sekä ruoasta tulee yksi ihmiskunnan suurimmista haasteista lähivuosina. Veden tulisi olla perusoikeus ja mm. EU on esittänyt vesihuollon avaamista kansainväliselle kilpailulle. Tämä on erittäin arveluttava toimenpide ja siitä ei ole juurikaan keskusteltu Suomessa johtunee kaiketi siitä, että Suomen vesihuolto on pääsääntöisesti kuntien omistamien yhtiöiden hallussa.
*****
Vesihuollon keskittyminen yksityisiin käsiin on johtanut lukuisissa kehitysmaissa siihen, että ihmisillä ei ole varaa vesijohtoveteen mm. Maailman Pankki tukee nyt veden kaupallistamista ja vesilaitosten yksityistämistä esim. kehitysmaissa.
*****
Yksityisillä firmoilla on 10 prosentin siivu maailman vesihuollosta. Eurooppalaiset vesialanjätit ovat erittäin kiinnostuneita vesimarkkinoista, Suez ja Vivendi Environnement, kun ne hallitsevat kaksi kolmannesta maailman vesimarkkinoista.
*****
EU:n tulee asettaa rajoituksia veden kaupallistamista vastaan niin, että se säätelee Euroopan pohjavesivaroja. Maailman vesimarkkinat ovat viiden toimijan käsissä, ellei YK tee EU:n tukemana maailman laajuista makeanveden sopimusta, joka pitäisi kytkeä YK:n Ilmastosopimukseen, niin tulemme näkemään hyvin lyhyellä aikavälillä konflikteja ja sotia maailman pohjavesistä. Lisäksi YK:n piirissä tulisi luoda pohjaveden säästösuunnitelma maailman rikkaille valtioille, joka perustuisi sitoumukseen ja vesi tulee tunnustaa ihmisten perusoikeudeksi.
_____________________
[1] Ihminen ja vesivarat
[2] Puhdas vesi riittääkö sitä kaikille Ylen uutisraportti vedestä Vesi elämän lähde
[3] Onko vesi perusoikeus [4] Mielenosoitukset vedestä

Huijarit internetissä

Netti on tuonut monenlaista yritteliäisyyttä internetverkossa, jonka tarjoamat palvelut ovat verkossa pääosin rehellisellä pohjalla mutta se on tuonut myös mukanaan nettirikollisuuden eri lajit.
*****
Tilastoja nettikaupan rahavirroista ei löytynyt hakumoottorien avustuksella ja se olisi ehkä vaatinut etsimistä ajallisesti pidempään. Mutta monet suomalaiset ovat internet verkkokauppojen asiakkaita ja he luultavasti ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä asiakkaita.
*****
Verkossa tarjotaan myös sijoituspalveluita helppona tienä pankkitilien lihottamiselle. Ajankohtaisin tällä hetkellä on Wincapita, joka pyöritti ns. sijoitusbisnestään internet-sivustossa ja kun rahaa oli kertynyt tarpeeksi, niin toiminnanpyörittäjät hävisivät kuin ”pieru Saharaan” Wincapitaan sijoittaneiden rahat taskussa.
*****
Huijarit ovat jossain aurinkorannalla, huhujen mukaan Kaukoidässä. Tässä laajamittaisessa verkostohuijauksessa todennäköisesti tulee käymään niin, että rahansa menettäneet jäävät nuolemaan näppejään vaikka sijoittajat tekevät rikosilmoituksia toiminnanpyörittäjistä tai rikosvyyhdin selvittely vie useita vuosia asiaa tutkivilta viranomaisilta.
*****
Verkostokirjoittaja [1]mursism on blogissaan ansiokkaasti selvittänyt mm. tätä Wincapitan tapausta kuten myös tamperelainen [2]Aamulehti. Internetkauppa mahdollistaa monenlaisia toimintatapoja erityisen varovainen tulee olla silloin jos sivustolla ei ole mitään yhteystietoja toiminnan pyörittäjistä.
*****
Internetkauppa tulee todennäköisesti olemaan kasvusuuntainen kulutustavarakauppamuoto koska se on ”kuluttajalle helppo” mutta sen raadollinen kääntöpuoli on se, että huijaukset tulevat todennäköisesti lisääntymään.
*****
Useasti henkilökohtainen asiointi kauppaliikkeissä on turvallisin ratkaisu ostaa tarvitsemiaan tuotteita tai palveluluksia lisäksi asiakkailla on silloin fyysinen henkilö kaupanteon toisena osapuolena.
*****
Mutta jos ryhtyy internetkaupan asiakkaaksi, niin tulee ottaa huomioon myös ne riskit, joita tähän kauppamuotoon kohdistuu. Internet-sivustojen luotettavuuden arviointi missä tahansa asiayhteydessä tulisi olla ensimmäinen arviointikriteeri.
*****
Mutta kun tekee pelisäännöt itselleen selväksi, niin verkostoasioinnissa on monenlaisia hyviä puolia kuten mm. se, että voi vertailla erilaisia asioita tuotteista, palveluksista jne. silloin kuin itse haluaa.
______________________
[1] mursism [2] Aamulehti