Ruoan turvallisuushysteerikot

Kuva: Microsoft Clip Gallery

Elintarviketuotanto maailmalla ja Suomessa on ollut huonossa valokeilassa elintarvikkeissa olleiden vierasperäisten ja epidemiologisten löydösten takia. Suomessa elintarviketeollisuus on kontrolloiduimpia tuotantoaloja Euroopassa hygienian suhteen.

Elintarviketurvallisuusvirasto tekee hyvää työtä puhtaan suomalaisen ruoantuotannon valvomiseksi. Näin tulee ollakin kun kysymyksessä on ihmisten ruokaturvallisuus. Viimepäivinä julkisuudessa esillä olleet elintarvikkeiden ikävät löydökset: lasi, salmonella tai norovirus on saanut hysteerikot liikkeelle, joiden mielikuvitus on lähtenyt nousukiitoon.

Sanomatta on selvää, että kaikki näihin tapauksiin tulee suhtautua vakavasti ja asiat tulee selvittää perinpohjaisesti sekä tällaisten toistuminen tulee estää. Mutta se on anteeksiantamatonta, että viranomaiset ja lehdistö levittää asian tiimoilta toisen käden tietoa. Tällaisilla väärällä sekä väritetyllä tiedoilla saavat villeimmätkin huhut ilmaa siipiensä alle ja todellisuus heittää kuperkeikkaa.

Kotikunnassani terveyskeskuslääkäri syyllisti aiheetta lehdissä erään työntekijäryhmän norovirus-epidemian aikana vaikka tartuntalähdettä ei ole saatu vielä selville kun tutkimukset ovat (olivat) kesken. Samalla kun opetushenkilökunta harhautui väärätiedon välittämiseen koululaisille em. tapauksesta.

Varsinainen tartuntalähde ei selviä ehkä koskaan. Kun tiedetään, että virus viihtyy erilaisilla pinnoilla, jopa viikon. Melkoinen Sherlock Holmes pitää olla, että norovirus-epidemian tai muun tartuntataudin alkulähde nurmolaisissa kouluissa saadaan selville luotettavasti.

”Lasilöydökset” tuontielintarvikkeista ovat vakavailmiö ja alkulähde tulee jäljittää mahdollisimman nopeasti, kysymys on ihmisten terveyttä uhkaavasta turvallisuustekijästä. Vaaranaiheuttajat tulee saattaa nopeasti edesvastuuseen jos ilmenee, että kysymys on tahallisesta tai tahattomasta teosta.

Ihmisenmieli on siitä kummallinen, että se näkee mörköjä sielläkin missä niitä ehkä ei ole. Tällaisesta tapauksesta voi olla kysymys myös Kuopion löydöksessä, jossa väittämä on se, että broilerisuikalepaketissa olisi ollut lasia. Vahvimpana vaihtoehtona löydökselle on se, että kysymys on luunsirusta. Mutta aikaa vahvaa näyttöä pitää olla jos asia osoittautuu muuksi. Näitten asioitten yhteydessä tällaisten lausuntojen antajat tulee saattaa edesvastuuseen, mikäli väittämä osoittautuu perättömäksi.

Nyt julkisuudessa olevien elintarvikkeiden ympärillä olevan ”kohun” todellisuuden selvittyä viranomaisten pitää tulla julkisuuteen nopeasti ja välittää oikeaa tietoa tutkimusten tuloksista ihmisille. On kysymys sitten: noroviruksesta tai muusta tartuntataudista tai tuontielintarvikkeiden lasilöydöksistä.

Median totuus – emävalhe?

Suomalaiset ovat päivittäin monenlaisten uutis-ja tietovirtojen kohteena tiedotusvälineiden toimesta. Lisäksi kansanmedia erilaisissa tiedotusvälineiden foorumeissa välittää näkemyksiä ihmisten käsityksistä ympäröivästä maailmasta.

Suomalaisen tiedonvälitykseen näyttää pesiytyneen löysät lausunnot ajankohtaisista asioista, jotka ovat puolitotuuksia tai suorastaan emävalheita. Lehtien kirjoittelujen perusteella mm. voisi luulla, että Suomen johtava lastenhoidon asiantuntija on kotiäiti Mikkonen. Kun tiedetään, että hänen mielipiteensä ovat hänen omiaan.

Tunnettua on, että tiedotusvälineet kamppailevat lukijoistaan raflaavilla otsikoilla ja rahaa kilisee näiden avulla mediatalojen kassoihin. En haluaisi olla kyyninen tai epäleväinen Tuomas. Mutta erilaisiin tiedotusvälineissä oleviin ”totuuksiin” tulee suhtautua varauksella etenkin jos ne ovat luokiteltavissa mielipiteisiin. Kuten tässä ”nina-mikkostelussa” kun hän puhui täyttä potaskaa lasten huostaanottojen määrästä Suomessa, eräässä lehtihaastattelussa.

Lehtien sisällöntuottajista useimmat eivät tarkista haasteltavan esittämiä ”faktoja”. Tällainen journalistiikka tekee tiedon kuluttajasta väkisinkin epäileväisen. Etenkin viranomaisten tai opetushenkilökunnan ei tulisi sortua levittämään oletuksia tai puolitotuuksia ajankohtaisista asioista.

Tällaiseen tiedonvälitykseen sortui julkisuudessa kotiseutuni koulujen ruokahuollosta vastaava ruokapalvelupäällikkö kun hän puhui kaupungin säästöohjelman vaikutuksista kouluruokaan tai terveyskeskuslääkäri, joka puhui alueella jylläävästä Norovirus-epidemiasta.

Tällaisella epidemia-tiedotuksella ruokittiin vain huhuja ja puolitotuuksia ihmisten keskuudessa, kun asian tutkimukset ovat vielä keskeneräisiä. Samalla kun se murentaa viranomaisten uskottavuutta tosiasioiden informoijina. Yleensä viranomaisten tiedonvälityksen tulee perustua tosiasioihin eikä oletuksiin.

Oma lukunsa tiedonsiirtäjinä ovat ns. puskaradiot, joiden tiedonsiirrot voivat olla vaarallisia. Etenkin jos siihen sortuvat opetushenkilökuntaan kuuluvat, joiden vastuu näissä kysymyksissä on erittäin suuri. Usein miten tiedon vastaanottajat, koululaiset, eivät kyseenalaista opettajan antamaa tietoa vaan pitävät sitä totuutena.

Usein viestit erivälineissä ovat aina kirjoittajansa näkemyksiä, johon on liitetty tietoisesti tai tiedostamatta omia henkilökohtaisia kokemuksia elämästä. Niin tämäkin blogi merkintä, johon olen hakenut tietoa eri lähteistä. Lukijan vastuulle jää sen arviointi oliko tässä kirjoituksessa totuuden siementä vai fiktiota.

Kokoomuksen poliittiset provokaatiot

Suomalaisen politiikan kielikuvat ovat saaneet yhä erikoisempia muotoja kun kokoomuslaiset ovat ottaneet niitä argumentointi välineikseen. Suomen Eduskunnassa ei ole minun poliittisen muistini aikakautena Valtionvarainministerit joutuneet pyytämään anteeksi oppositiolta kielenkäyttöään mutta nyt senkin on nähty ja kuultu nykyisen Valtionvarainministeri Kataisen suusta.

Samaan sarjaan on luettavissa Opetusministeri Virkkusen lausunto Helsingin Sanominen kuukausiliitteessä. Helsingin Sanomissa 7.2.2009 julkaistun Opetusministeri Virkkusen haastattelusta sitaatti "SDP ja vasemmistoliitto ovat sellaisia katkerien ihmisten puolueita. Ei hyväksytä sitä että toiset ihmiset menestyvät."

En tunnusta kuuluvani tähän Opetusministeri Virkkusen kategoriaan vaan kysyn, että minkälaisilla moraalisilla ja eettisillä periaatteilla menestyminen on tapahtunut. Kyseenalaistan sellaisen menestymisen muodon millä tahansa elämän alueella jos siihen liittyy toisten ihmisten moraalitonta ja epäeettistä hyväksikäyttöä. Olenko sitten herkkähipiäinen Opetusministerin väitteen edessä? En ole.

Virkkusen väitteistä huolimatta iloitsen sosialidemokraattina siitä, että ihmiset menestyvät elämänsä valinnoissa tai tulevat kohtuullisesti työllään toimeen. Ilonvärettä tunnen myös siitä, että yritykset pärjäävät kotimaan tai ulkomaan markkinoilla edellyttäen, että myös työntekijät saavat kohtuullisen korvauksen tuottamastaan lisäarvosta.

Kokoomuksen poliittiset kielikuvat tuovat esille myös sen, että he määrätietoisesti vahvistavat kuvaa vahvemman oikeudesta yhteiskunnalliseen hyvään ja kyynärpää-taktiikka on hyväksyttävää. Median lemmikkinä puolue kykenee vielä uskottavasti saamaan perille väittämiään siitä, että Kokoomus onnellisten ja eteenpäin pyrkivien ihmisten puolue.

Suomalaiseen politiikkaan on viimevuosina pesiytynyt mielikuvapolitiikka, jota Kokoomus hyödyntää politiikassaan. Oli suorastaan irvokasta kun he menneissä vaaleissa tituleerasivat itseään työväenpuolueena. Kun tiedetään, että heiltä ei ole opeistaan kadonnut mihinkään oikeistolainen uusliberalistinen talouspolitiikka. Talousoppi, jonka seurauksena olemme nyt maailmanlaajuisessa lamassa.

Lehden haastattelussa Virkkunen sanoo myös, että - "meillä ei olla kateellisia siitä jos kaveri menestyy"-. Valitettavasti Opetusministeri Virkkunen: puhut potaskaa tai sitten sinulta ovat opiskelut valuneet hukkaan! Sinun pitäisi jo hallintoalaasi liittyen tietää että, jokainen ihminen on kateellinen jostain asiasta jollekulle ihmiselle ajoittain.

Tähän liittyen: voin henkilökohtaisesti tunnustaa, että olen kateellinen hetkittäin niille ihmiselle, jotka omistavat auton. Kun itse pyöräilen Seinäjoen hallintokeskukseen lumituiskussa tai niille, jotka ovat saaneet synnyin lahjanaan sixpack-vartalon.

Kataisen ja Virkkusen harjoittamat sana-assosiaatiot ovat halventavia ja typeryydessään käsittämättömiä. Poliittinen debatti yhteiskunnassa on aina paikallaan koska muutoin ei tapahdu yhteiskunnallista kehitystä. Mutta olettaisi, että sitä käydään sivistyneesti eikä leimaamalla aatesuuntien kannattajia yhteiskunnan hylkiöksi.

Näyttää siltä, että Kokoomuksessa on sokeuduttu Gallup suosiosta. Aika näyttää: jäävätkö poliittiset leimakirveet suomalaisen politiikanteon välineeksi. Kokoomuslaiset huusivat kuorossa takavuosina, että vastakkainasettelu on ohi mutta nyt tällaisilla lausunnoilla he ovat itse tuomassa sitä takaisin politiikkaan.

Tämä on ristiriitaista kun samaan hengenvetoon Katainen vaatii suomalaisilta Talvisodan henkeä talouslaman nujertamiseksi. Valitettavasti vanhasanonta pitää paikkansa, että "niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan"

Kohti tuntematonta

Päättynyttä vuotta voisi kuvailla lyhyesti sanalla dramaattinen. Sitä se on ollut suomalaisille ja tässä EP:n maakunnassa sekä maailman laajuisesti.

Suomalaisilla ja koko ihmiskunnalla ovat mittavat haasteet edessä: ilmastonlämpiämisen ja päälle iskeneen talouslaman kurimuksessa, jota eräät taloustieteilijät ovat arvioineet pahemmaksi kuin oli 30-luvun lama. Talouslamaa voidaan verrata Tsunamin kaltaiseen efektiin, jolla on lyhyt ja pitkäkestoinen jälkijäristys.

Vielä muutama kuukusi sitten suomalaisuuden ”paratiisia” ei pitänyt uhata talouskatastrofi, ainakaan pääministeri Vanhasen (KEPU.) mukaan. Tulevasta talouslamasta puhuminen oli jo lähes valtiopetos porvarihallituksen mielestä. Ikään kuin lamavyöry olisi kadonnut lakaisemalla se maton alle. USA:n luottokriisistä alkanut rahoitusmarkkinoiden kyräily johti lopulta maailman laajuiseen lumipalloefektiin, josta myös suomalaiset saavat osansa kun Suomen talous on pääsääntöisesti vientivetoista.

Hallituksen toimet talouskurimuksen nujertamisessa ovat harrastelijamaisia. Viimeksi pääministeri kehotti kansalaisia kuluttamaan entistä enemmän, että talouden pyörät pyörisivät. Osittain ne pyörivät em. taloustempulla mutta se on hurskasta toiveajattelua kun kaikki hinnat ovat nyt ampaisseet nousukiitoon vuoden vaihtuessa.

Tavallisella palkansaajalla tuloista pääosa menee perustarpeiden hankintaan. Lisäksi kun teollisuusalojen lomautus ja irtisanomisuutiset antavat olettaa, että olemme syvemmällä taloussuossa kuin me suomalaiset tiedämme. Niin se syventää talouskriisiä entisestään ja tästä ei selvitä pelkillä tempuilla.

Taloustieteilijät sanovat, että pientä valoa tunnelin päässä on nähtävissä aikaisintaan vuoden 2010 aikana. Oletettavaa on, että porvarihallitus joutuu pakon edessä leikkaamaan myös hyvinvointipalveluja suomalaisilta. En ole puhemies Niinistön kanssa aina samaa mieltä yhteiskunnan menosta mutta Jyrkiboy Kataisen (KOK.) olisi syytä kuunnella vanhempaa kokoomus-setää taloudenpidosta. Alkanut vuosi on maailmanlaajuisesti kulkua kohti tuntematonta, josta suomalaiset selviävät, toivottavasti, Kataisen julistaman taloustalvisodan hengessä.

Työnantajaleirin romuttama työmarkkinoiden kolmikanta neuvotteluperiaate joudutaan vielä, jossakin muodossa kaivamaan naftaliinista tässä talouskurimuksessa. Vai olemmeko tulleet jatkuvaan kasvuun nojaavan taloudenpidon tienpäähän? Jatkuvan kasvun ideologia on taannut kohtuullisen tasavertaiset mahdollisuudet suomalaisille järjestellä elämäänsä.

Mutta mistä kertovat kasvavat leipäjonot ja Hurstin Veikon pojan viestit siitä, että hyvinvointi ei sittenkään kohtaa kaikkia suomalaisia? Pohjoismaisen hyvinvoinnin periaatteella on turha hurskastella niin kauan kuin leipäjonot ja Ruokapankkien asiakasmäärät kasvavat. Todennäköisesti Hurstin Veikon pojan ja Ruokapankkien työmäärä kasvaa kun talouslama näyttää todelliset kasvot tulevina päivinä suomalaisille.

Paljolti riippuu siitä, että miten suomalaisten joukkuepeli onnistuu kun tämä nykyinen talouskriisi on tyystin erilainen, jonka olemme kohdanneet 90-luvulla. Eräs seinäjokelainen yrittäjä sanoo, että lamasta puhuminen pitäisi lopettaa. Koska se luo negatiivisen ilmapiirin ja se realisoituu kuluttajien käyttäytymiseen. Lisäksi hän kuuluttaa viestejä siitä, että miten kuluttajat voivat osallistua tähän laman torjuntataisteluun.

Osittain hän oikeassa mutta ei pään pensaaseen panemisella asiaa voiteta. Uskon, että suomalaiset osaavat päätellä asioita itsenäisesti synkistelyn keskellä ja he vetävät itse johtopäätöksiä ovat ne sitten oikeita tai sitten ei taloustieteilijöiden mielestä. Kuten edellä sanoin tässä tarvitaan suomalaista joukkuepeliä ja uusia avauksia talousahdingon hillitsemisessä ja hallitsemisessa.

P.S. Hiljaiselo tällä blogisivulla on johtunut siitä, että olen keskittynyt kotisivuni http://www.tipo.fi/ blokissa Seinäjoen kunnallispolitiikan ruotimiseen. Mutta kyllä näitä kirjoituksia myös tänne silloin tällöin putkahtaa tulevana vuonna. Kiitos kun olette jaksaneet lukea näitä ja hyvää uutta vuotta 2009!