Kesäkengät talvella?

Suomen neljä vuoden aikaa asettaa omat vaatimuksensa pukeutumiselle niin, että paikasta A paikaan B voidaan kulkea vartalo suojattuna kylmältä, kuumalta ja sateelta. Työni vuoksi tulee seurattua ihmisten käyttämiä kenkiä, jotka kuuluvat olennaisena osana nykyihmisen selviämiseen säässä kuin säässä.
*****
Suomen kenkämarkkinoilla on monenlaisia kenkiä, niitä tuodaan sellaisista maista, joissa ei ole yhtä vaativia luonnonolosuhteita kuin Suomessa. Nykysuomalaiset ovat omaksuneet etelä eurooppalaisten kenkämalliston kun enää ei osata valita sään mukaisia jalkineita tai saneleeko muoti jalkineen käytön?
*****
Suomalainen erityispiirre on, että täällä talvet ovat vaihtelevia säätyypeiltään kuten nyt meneillään oleva talvi (?). Erään työpaikan tapaturmatilastojen kärjessä ovat kulkuväylillä kaatumiset kun sääolosuhteista johtuen pihat ovat osittain liukkaita vaikka liukkauden torjuntaan käytettiin eräänä talvena 21 (n.20 m³ kuorma = n. 420 m³) täysperävaunullista rekkakuormaa soraa. Onneksi toistaiseksi näissä esimerkkitapauksessa on selvitty ruhjeilla mutta vakavampiakin sairaustilastoja asiasta löytyy.
*****
Samalla olettaisi, että ihminen arvioi kulkuväyliä liikkumisen kannalta niin, että onko väylä turvallinen ja onko vaihtoehtoista reittejä? Mutta siitä me ihmiset mennemme mistä on aita matalin. Erään [1]vakuutusyhtiön mukaan Suomessa sattui vuonna 2007 heidän mukaansa yli 50 000 tuhatta liukastumistapaturmaa.
*****
Tapaturmien ehkäisyssä ovat kengät ratkaisevassa roolissa kun lähes poikkeuksetta kulkijoilla on sellaiset kengät, jotka eivät sovellu käyttötarkoituksensa mukaiseen sääkeliin. Nykyiseen talvikeliin eivät sovellu kesälenkkarit tai etelä eurooppalaisille tarkoitetut sileät ja ohutpohjaiset jalkineet tai sitten itse ottaa tietoisen riskin mahdollisesta tapaturmasta liukastumisen seurauksena.
*****
Ihmisellä on myös omavastuu itsestään kun liikkuu eri kohteissa työnsä tai muun seikan takia teillä ja toreilla. Useilta liukastumistapaturmilta olisi vältytty jos ihminen olisi valinnut suomalaiseen säähän sopivat jalkineet, jotka estävät kastumista ja lisäävät jalan pitoa.
*****
Tuskin kukaan talvikelillä (?) ajaa ilman nastoitettuja renkaita tai jos ajaa niin rikkoo ainakin lakia niin että Suomen luonnonolosuhteisiin sään mukaiset varusteet muotivirtauksien ohjailusta huolimatta.
_________________
[1] "Miten pysyisimme pystyssä"?

Viisi havaintoa

Ihmisen aivot rekisteröivät valtavan tietomäärän ihmisen valveilla olonajan aisteja hyväksikäyttänen, josta silmät ovat yksitärkeimmistä. Riippuen ihmisen toimeliaisuudesta ja elinpiirin suuruudesta silmät ja aivot havaitsevat sekä yhdistävät erilaisia asioita.
*****
Ihmiset tarkkailevat ympäristöään eri tavalla, voin kertoa, että minä kuulun tarkkailija ihmisheimoon. Itse havainnoin pieniäkin asioita, joka osittain johtuu siitä, että harrastan valokuvausta sekä kirjoittamista.
*****
Eräänä päivänä tein viisi omasta mielestäni mielenkiintoista havaintoa.
1. Katse havaitsi Taivaanvuohen: Valokuvaaja harrastajana käy alan näyttelyissä ja eräänä päivänä kävin valokuvanäyttelyssä Lapualla. Kuvanäyttelystä bongasin lintulajin, jota en ole luonnossa tavannut. Kuvan alla oli teksti Taivaanvuohi. Silmän ja mielen kohtaaminen Taivaanvuohen kanssa oli järisyttävä. Aivot pengastivat mielenlokeroista heti kesäisen päivän sekä erittäin hienon linnunlaulun taivaalta, jota olin ihmetellyt vuosia sitten.
*****
2. Silmät havaitsivat mustan daamin: mustaihoisen ihmisen havainnointi täällä Pohjanmaalla pikkupitäjässä on erilaisuuden rekisteröintiä. En ole rasisti mutta heti tuli mieleen miksi tämä ihminen on näillä lakeuksilla. Meillä on jokaisella oma mielenkiintoinen henkilöhistoriansa ja se kiinnosti tässä mustassa daamissa.
*****
3. Silmäni näkivät taulutelevisiota kuljettavat japanilaiset junamatkustajat Rautatieasemalla: Japani on tunnettu kehittyneestä elektroniikkateollisuudesta mutta mistä syystä ryhmä japanilaisia raahaa mukanaan paketissa olevaa taulutelevisiota Rautatieasemalla? Ilmeisesti he olivat tehneet edullisen taulutelevisiolöydön Lakeuksilta ja kuljettavat sitä nyt johonkin mutta minne, Japaniin? Se jää ikuiseksi arvoitukseksi mikä oli taulutelevision määränpää.
*****
4. Silmäni näkivät lehdestä, että Nokian toimitusjohtaja oli nöyrtynyt pyytämään anteeksi: Anteeksipyyntö oli kohdistettu saksalaisille kun Nokia lopettaa Bochumin matkapuhelintehtaansa ja n. 2300 ihmistä saa potkut työstään. Anteeksipyyntö tuskin lohduttaa työpaikkansa menettäneitä. Mutta markkinakapitalistiyhtiöt ovat näköjään valmiita nöyrtymään kovan julkisen protestoinnin ja markkinoiden menettämisen pelossa. Kaiken lisäksi kun ko. maa on Nokian maakohtaisista markkinoista tärkeimpiä.
*****
5. Katseeni havainnoi lehdistä ja televisoista, että EU:n on asettanut kovat ilmasto-ja energiatavoitteet: Tavoitteet ovat oikean suuntaiset mutta eikö koko maapallon pitäisi olla ilmastotalkoissa eikä vain eurooppalaisten kuten Kiinan, USA:n jne.? Luontoa kuluttavista tavoistaan ihminen ei luovu ennen kuin ollaan pakon edessä ja nyt pää on tullut vetävän käteen. Toivottavasti kykenemme tekemään muutoksen elämän tavoissamme niin, että ilmastomuutos hidastuu itsekkyydestämme huolimatta.

Protestit

Metsäteollisuuden rajut saneerauspäätökset ovat nostaneet takajaloilleen, ja aivan oikeutetusti tehdaspaikkakuntien väestön. joilta viedään työpaikat alta. Tehdaspaikkakuntien protestit eivät ole vaikuttaneet pörssiyhtiön johtoon muulla tavoin kuin, että jälkihoitoon on luvattu lisää euroja niin valtiolta kuin saneerauspäätöksen tehneeltäkin yhtiöltä.

*****

Niin valitettavaa ja katastrofaalista kuin se onkin, että työpaikat menevät alta niin protestit eivät saa pyörtämään yhtiöiden päätöksiä lopetettavista tehtaista. Mutta on aivan oikeutettua kysyä tehtaiden alasajojen keskeisesti asiaan vaikuttaneitten tekijöiden perään.

*****

Nyt viimeistään on jokaiselle tullut selväksi se, että millainen merkitys suurteollisuudella on tehdaspaikkakuntien elämään. Paikkakunnan suuryritys lopettaminen on lähes kuolinisku tehtaan koko toiminta-alueelle, elleivät nämä luvatut valtion ja tässä tapauksessa Stora Enson sopeuttamisrahat tuota tulosta pysyvien uusien työpaikkojen luomisessa.

*****

Pörssiyhtiöt harrastavat lyhytnäköistä voiton tavoittelua kun yhä useammin kilpailukyvyn nimissä ne siirtävät tehtaita sinne missä hetkellisesti kyetään keräämään voittoja mukamas halvemmilla tuotantokustannuksilla. Tällaisesta toiminnasta esimerkkinä käy mm. Nokia kun se siirtää matkapuhelintuotannon Saksan Bochumista Romaniaan, Clujin kaupunkiin.

*****

Useasti yhtiöiden sijoittumista paikkakunnalla on tuettu yhteiskunnan verovaroista niin kuin mm. tässä tapauksessa saksalaiset ovat panostaneet tehtaaseen 88 miljoonaa euroa. Saksalaiset ovat protestoineet asiasta äänekkäästi ja syystäkin kun tehtaalta saa potkut n. 2300 ihmistä.

*****

Tämä suurteollisuuden harjoittama yhteiskunnan verovaroilla shopbailu ei tule loppumaan ellei maailmanlaajuisesti kyetä asettamaan rajoituksia tällaiselle toiminnalle niin, että kikkailu ns. halvemmilla tuotantokustannuksilla on mahdollista.

*****

Mutta suitsia asialle ei tultane saamaan vuosikymmeniin nykymenolla, jossa lyhytnäköinen voiton tavoittelu markkinakapitalismissa on vallitseva aatesuunta. Mutta vaikuttavatko äänekkäät työntekijöiden tai hallitusten protestit, kuten Saksan, pörssiyhtiöiden päätöksiin vai onko se vain imagotappio ko. yhtiöille?

Ulkoistettu kuolema

Televisiokanavien taistelu katsojaluvuista saavat tv-yhtiöt tarttumaan aiheisiin, jotka ovat eettisesti arveluttavia ohjelmia. Nyt eivät riitä enää Big Brotherit tai Idolsit vaan nyt tuodaan tuntemattomat kuolevat ihmiset olohuoneisiin. Kunnianarvoisa? Yle tuo nähtäväksi ohjelman, jossa kuolevat ihmiset tilittävät tuntojaan kuoleman edessä. Kuolevan ihmisen tilitykset elämästään kuuluvat omaisten yksityisyyden piirin.

*****

Kuolemaan suhtaudutaan eri kulttuureissa eri tavalla, joka suomalaisessa yhteiskunnassa on siirretty sairaaloiden tai hoitolaitosten hoitotehtävä alueelle, jonne se on ulkoistettu kun pääsääntöisesti ihminen kohtaa kuoleman tänään em. hoitolaitoksissa. Osittain asia liittyy siihen, että perherakenteet ovat muuttuneet kun esim. isovanhemmat asuvat omissa talouksissaan tai hoitolaitoksissa.

*****

Lisäksi nykyisessä elämän menossa ei osata suhtautua ihmisen elinkaaren päättymiseen luonnollisella tavalla kun tunnetaan turvattomuutta ja pelkoa siitä, että ei osata saattaa kuolevaa ihmistä oikein viimeiselle matkalle. Samoin kuin asiaan voi liittyä lääketieteellisiä syitä.

*****

Mutta tuotantoyhtiön perustelut ohjelmalle on kestämättömät kun se sanoo, että kuolema tulee kotiin tällä kertaa television kautta. Kuolemasta voidaan tv-ohjelmissa keskustella myös sivistyneesti jos siitä halutaan nostaa keskustelua. Kuten ohjelmatuottajat ovat sanoneet, että he haluavat nostaa asian keskusteluun.

*****

Kuolevien ihmisten ihmisarvolle ei ole kunniaksi se, että heidät esineellistetään ja asetetaan töllisteltäväksi televisio-ohjelmaan vaikka heillä ehkä olisi jokin arvokasviesti ihmiselämästä annettavanaan katsojalle. Jokainen kohtaa kuoleman omalla tavallaan ja henkilökohtaisesti sen käsittelyyn jälkeenjääville ei ole olemassa mitään yleispäteviä ohjenuoria.

Hintaralli!

Suomalaisten tavaroiden hintaralli käynnistyi heti kun kongi kummahti ja raketit räiskyivät uuden vuoden alkajaisiksi. Hintojen korotuksen aloittivat sähköntuottajat, jotka myyvät sikakallista sähkövirtaa kuluttajille niin, että ehkä kannattaisi pystyttää oma tuulivoimalla tuvan nurkalle ja aloittaa sähkön jauhamisen omiin tarpeisiin jos tuuliolosuhteet olisivat otolliset ko. myllylle.
*****
Hinta nousee edelleen vaikka vettä on tullut taivaan täydeltä vesivoimaloiden käyttövoimaksi. Perässä seurasivat polttoaineenkorotukset, jota oli vauhdittamassa hallitus kun se korotti polttoaineveroa vedoten ympäristöpäästöihin ja kun bensaan lorautetaan samalla biopolttoainetta. Samaan ähkäisyyn kuljetusyrittäjät sanoivat kuljetushintojen paineiden nostavan kuljetuskustannuksia 10 prosentilla.
*****
Hintarallivyöryyn yhtyi elintarviketeollisuus, joka ilmoitti ruoan hinnan nousevan ja on se nousutkin kun mm. maitolitrasta joutuu maksamaan keskimäärin kymmenen senttiä (markoissa 66 penniä) enemmän kuin viimevuonna. Erään suuren elintarviketuotantotalon toimitusjohtaja uskoo, että suomalaiset ovat valmiit maksamaan enemmän suomalaista ruoasta. Näin saattaa ollakin mutta maksettavahan se on kun ruoka pitää ihmisen hengissä, ellei nyt halua hautausurakoitsijan pakeille mennä.
*****
Todennäköisesti myös lompsan sisältö sanelee pitkälti sen, minkälaista ruokaa ihmisten jääkaapista löytyy. Lompsan sisältö määrittelee myös sen, että kuinka monipuolista ravintoa ihmisillä on syötävänään, joka vaikuttaa toisessa päässä yhteiskunnan terveydenhuoltomenoihin.
*****
Asumiskustannukset suomalaisilla ovat tähtitieteelliset jo siitä syystä, että täällä pohjoisella maanpallonpuoliskolla pitää satsata asumiseen ainakin toistaiseksi kylmyyden takia sekä suomalaisten enemmistö haluaa olla itsellisiä ja he asuvat mieluusti hulppeissa omakotitaloissaan.
*****
Eräiden talousgurujen mukaan tämän loputtoman hintarallin laukaisivat viime vuoden syksyn palkankorotukset. Kyllä se on kukkua! Osatekijänä palkankorotukset ovat mutta koko asian selittäjä se ei ole mutta työantajat mieluusti selittävät asian näillä argumenteilla. Sanoisivat edes joskus, että sähkö on huippukallista, raakaöljyn tynnyrihinnat ovat kovia jne.
*****
Palkansaajien on pyydettävä lisää euroja tilipussiin kun perushyödykkeiden hinnat karkaavat käsistä se on yksikertainen totuus tästä asiasta. Mutta todennäköisesti tämä loputon hintaralli jatkuu edelleen ja elinkustannukset nousevat vuosittain mutta karkaavatko elinkustannukset käsistämme? Se jää nähtäväksi.

Euron taju

Suomalaisten markka vaihtui [1]eurovaluutaksi vuonna 2002 ja se otettiin käyttöön tuolloin kahdessatoista EU-maassa. Edelleen moni meistä suomalaisista vertailee hintoja kääntäen eurot markoiksi. Tuotteiden hintojen vertailu entiseen markkaan antaa jonkinlaisen käsityksen tuotteen arvosta.

*****

Hinnat nousivat valuuttavaihdoksen myötä vaikka monet tutkimuslaitokset ovat todistelleet muuta. [2]Kuluttajatutkimuskeskuksen mukaan ihmisten hintatietoisuus on huonoa, joka osaltaan vaikuttaa hintavertailuun.

*****

Voin kertoa vertailun vuoksi, että [3]kolhoosiasuntoni vuokra oli vuonna-83 350 markkaa (53.36 euroa) ja nyt 2008 380 euroa (2492,64 markkaa) tosin eri osoitteissa mutta neliömäärät suunnilleen samat, nyt [4]maitolitra 0.77 senttiä (5.05 markkaa), ruispalat leipä 660 grammaa 1.69 euroa (11.09 markkaa), kananmunat 6 kpl 1.05 euroa (6.89 markkaa) jne. Ruoan hintoja en muista vuodelta 1983, jolloin siirryin omaan talouteen.

*****

Voin myöntää, että rahan arvo saattoi olla toinen n. 25 vuotta sitten mutta edelleen peruselintarvikkeet ovat palkansaajalle sikakalliita. Hintavertailussa ehkä voi käyttää euron sääntöä kun muistaa, että se on n. kuusi markkaa. Eurohinnat ovat siinä mielessä hämääviä, että pieniluku on jo arvoltaan iso kun esim. 0.50 senttiä on 3.28 markkaa tai 50 euroa on 327.98 markkaa.

*****

Hämmennystä eurojen edessä lisää vielä se, että meillä ei ole käytössä yhden ja kahden sentin kolikoita, jolloin lähin vertailu kohde on yksi euro kun mm. 0.15 senttiä on jo markoissa lähes yhden markan (0.98 markkaa). Hinnat ovat hätkähdyttäviä kun eurot asettaa vertailuarvoonsa markkaan. En olisi 80-luvun alussa suostunut maksamaan maitolitrasta n. viittä markkaa (0.77 snt). Jotkut sanovat, että vertailu markkaan pitää lopettaa mutta ainakin meikäläiselle kuuden vuoden euro-opettelun jälkeen se on lähin valuuttavertailukohde.

*****

Hintavertailussa mielikuvilla on suuri merkitys mutta raha-arvon mielikuvaan pitäisi saada iskostettua se, että perushyödykkeet kuten asuminen, [5][6]ruoka ja liikkuminen ovat palkansaajille edelleen kalliita palkkatuloon nähden.

*****

Elämä on kallis... dna halpa todisteli mainoksessaan eräs teleoperaattori menneinä vuosina. Mutta lapsiperheille elämä ei ole edelleenkään halpa vaan jokainen sentti on tärkeä ja sitä tulee kyetä vertailla oikeassa mittasuhteessa.

____________________________
[1] Euro [2] Hintatietoisuus
[3] Nimitän kolhoosiksi kerros tai rivitalo asumista.
[4] Hinnat ovat täkäläisen Minimani tavaratalon hintoja.
[5] Ruoan arvolisävero Suomessa 17 prosenttia kun muissa yleinen taso on n. 10 prosenttia.
[6] Ruokaverojuttu

Eettinen ruoka?

Eettisen kuluttamisen [1]18 teesiä on naulattu Suomen Kuluttajaliiton alaisuudessa toimivan eettisen kuluttamisen nettisivustolle, jossa on huomioitu ihmisen tarpeelliset ja tarpeettomat kulutushyödykkeiden osa-alueet.

*****

Teeseissä on monia hyviä ajatuksia, joihin on helppo yhtyä mutta 18 teesin pohjalta voivat kulutuskäyttäytymistä muuta vain ne, joilla siihen on varaa. Palkkatyöläisen on hankittava lähes poikkeuksetta sellaisia tuotteita, jotka sopivat kukkarolle eli valinta kohdistuu silloin halvempaan tarjottuun tuotteeseen, joka ei ole ympäristöystävällinen.

*****

Kuluttajaliikkeen tulisi vaikuttaa siihen, että suomalainen elintarviketeollisuus ei keskittyisi tämän ennepää mitä se nyt on kun elintarvikemarkkinoilla on ainoastaan kaksi merkittävää tuotantolaitosta Suomessa. Nämä yksistään kykenisivät tuottamaan Suomessa syötävän ruoan, joka perustuu lihantuotantoon. Asia erikseen ovat muuhun ruokatuotantoon keskittyneet tuotantolaitokset.

*****

Elintarviketuotannon kansainvälistyminen ja alan toimijoiden jatkuvan kasvun tavoitteet ovat osaltaan olleet vaikuttamassa siihen, että Suomessa mm. lihatuotanto on ns. teollista toimintaa. Ruoan tuotannon markkinat ovat sellaiset, että ruokaa kyetään tuottamaan vain tehokkaasti suurilla volyymeilla, että se kannattaisi tuottajalle ja jalostavalle elintarviketeollisuudelle.

*****

Kuluttajat voivat äänestää vain ostopäätöksillään sellaisen muutoksen puolesta, että ruoantuotanto olisi ympäristön kuormituksen kannalta vähiten saastuttavaa. Samalla tulisi vaikuttaa kauppaketjuihin niin, että hypermarkettien elintarvikkeet eivät ole olisi ylipakattuja kun ostotapahtuma perustuu itsepalveluun.

*****

Elintarvikkeet tarvitsevat nykykauppatoiminnasta johtuen, hygieniasyistä, tuotetta suojaavat pakkaukset. Ruoan tuotannon eettisissä teeseissä on utopioita, jotka eivät istu tämän hetkiseen suomalaiseen maatalouteen ja elintarviketuotantoon kun tiedämme olosuhteet, joissa kilpaillaan ruokatuotantomarkkinoilla.

*****

Mutta valintoja kestävän kehityksen periaatteiden puolesta tulee tehdä maataloudessa, elintarviketeollisuudessa ja kuluttajien valinnoissa niin, että ympäristökuormitukset minimoidaan. Valinnat tulevat olla sellaisia, että ruoan monipuolisuus ja sen terveyspoliittiset tavoitteet ovat jokaisen ruoankuluttajan käytettävissä.
[1] Ruoan eettisyys

Top 5

Vuodessa 2007 oli monia tapahtumia, joista uutisoitiin lehdistössä. Osa tapahtumista oli dramaattisia sekä osa tapahtumista oli yhteiskunnan kannalta myönteisiä asioita, jotkut niistä ovat jo painuneet historian hämärään. Mielipideverstaan mielestä vuoden 2007 kärki top viisi olivat uutisissa seuraavat asiat:
Dramaattiset tapahtumat:
1. Paperiteollisuuden massiiviset tehtaiden lopetuspäätökset, joilla ovat syvälle käyvät vaikutukset koko yhteiskuntaan. Paperiteollisuuden alasajopäätökset hiertävät edelleen niillä paikkakunnilla, joissa tehtaat lopetetaan sekä valtiolta odotetaan erityistoimenpiteitä niille paikkakunnille, joista tehdas lopetetaan mm. Stora Enson mittavissa joukkoirtisanomisissa saa potkut n. 1500 ihmistä.

*****
2. Jokelan koulutragedia, jossa kuoli tuusulalaisen koulun viisi opiskelija, rehtori ja terveydenhoitaja. He kuolivat koulun opiskelijan ammuskelun seurauksena. Suomalainen yhteiskunta joutui nyt tämän hirvittävän tragedia eteen, josta mielenterveysasiantuntijat ovat jo vuosia sitten varoittaneet poliittisia päättäjiä.

*****
3. Nokia vesiskandaali, jossa juomaveteen oli vuotanut jätevettä usean päivän ajan. Vesikatastrofin hallintaan saamisessa oli suuria vaikeuksia kun asiaa hoidettiin viranomaisten toimesta erittäin amatöörimäisesti. Vesikriisi jatkuu edelleen Nokialla ja osoitti kuinka haavoittuvainen vesihuolto Suomen kunnissa on.

*****
4. Eläinsuojelujärjestön julkaisemat kohuvideot ja kuvat n. sadalta suomalaiselta maatilalta tuotantoeläinten kohtelusta tuotantotiloilla havahduttivat suomalaiset kuluttajat. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran pikatarkastuksissa ei havaittu normaalista poikkeavaa mutta lähtemättömän tahraisen varjon se heitti eläintuotantotalouden ylle.

*****
5. Terveydenhuoltoalan järjestön Tehyn palkkakiista, joka oli johtaa terveydenhuollon laajamittaiseen lamaantumiseen. Suomessa. Lakkovaroituksen antamiseen ajauduttiin hallituksen puoluepoliittisen toiminnan takia. Mutta Tehy lopulta onnistui puristamaan kohtuullisen sopimuksen itselleen. Sopimuksen saavutusten sisällön arvioiminen on kiinni siitä kuka sitä tarkastelee.

Positiiviset tapahtumat:

1. Suomalainen sisustus-ja vaatesuunnittelunikoni Marimekko myyntiin suomalaiselle omistajalle. Yrityksen entinen omistaja Paakkanen teki 2000-luvun suuren suomalaisen teon.

*****
2. Balin tiekarttasopimus on alku maapallon ilmastomuutoksen estämiselle. N. 190 valtion yhteinen tahto pysäyttää maapallon ilmastomuutos. Ihmiskunnan kannalta maapallon ympäristön pelastaminen on ykköshaaste tulevina vuosina.

*****
3. Palkansaajien työehtosopimusten syntyminen eri aloille ilman suuria lakkotaisteluja oli työelämää ja yhteiskuntaa vakauttava tapahtuma.

*****
4. Eduskuntavaaleissa suomalaiset valitsivat Eduskunnan uudet jäsenet. vuosille 2007–2010. Lopputuloksesta voivat kaikki olla omaa mieltään mutta kansanvallan kannalta Eduskuntavaalit ovat merkittävä tapahtuma suomalaisessa yhteiskunnassa.
*****
5. Työttömyysluvut ovat edelleen laskusuuntaisia vaikka paperi-ja elintarviketeollisuus irtisanoivat väkeä työstään.