Kadonnutta myyjää metsästämässä

Menneet ovat ne ajat, jolloin sait kaupanmyyjän käsiisi kun tarvitsit tietoa tuotteesta tai muuta neuvoa tuotteen ostamiseen tai suorastaan myyjä lyöttäytyi seuraasi kun hypistelit tavaroita marketeissa. Etiskelin myyjää eräänä päivänä suurmarketissa kysyäkseni, että onko himoitsemani kuvankäsittelyohjelma suomenkielinen kun tihrustelin sitä ilman silmälaseja.

*****

Aikani hortoiltua käytävillä huomasin palvelutiskillä puhelimen, jonka viedessä luki ”nosta kuuloke, puhelu yhdistyy myyjälle”. En nostanut, sitä luuria ja tökkäsin tuotteen takaisin hyllyyn sekä kauppa menetti rahaa että minä säästin, sillä kertaa. Asiakkaan tulee olla nykyisissä ostosareenoilla hinta-ja tuotetietoinen saadakseen sellaisen tuotteen, joka on käyttökelpoinen kulloiseenkin tarpeeseen. Mutta kaupan luonteeseen kuuluu mielestäni myös palvelu tai sparraaminen kun asiakas tekee ostopäätöstä jonkin tavaran hankkimiseksi itselleen.

*****

Kotiseutuni elinpiirissä on monia automarketteja, joiden luulisi kykenevän hoitamaan tämän alueen vähittäiskauppatoiminnan. Mutta nyt suuruudenhullut pohjalaiset ovat aloittamassa maan suurimman kauppakeskuksen rakentamisen Seinäjoelle.

*****

Lehtitietojen mukaan kauppakeskusalue on 30 hehtaarin suuruinen sekä kerrosneliöitä 120 000 ja sinne tulee autopaikkoja 2700 kulkuvälineelle sekä kauppa-alue rakennettaisiin 10-vuoden tähtäimellä. Siinä voivat Tuurin kyläkauppiasparonilla housut ns. tutista kun uusi kauppakeskus imaisee ainakin hetken hurmoksessa asiakkaita kauppakäytäville Seinäjoelle, Tuurin kauppakeskuksesta.

*****

Mutta onko syytä tehdä tällaisia keskittymiä kun tiedämme, että [1]mammuttikauppakeskusten tavoitettavuus on yksityisautoilusta kiinni, joka ympäristön kannalta ei ole oikeansuuntainen kehityssuunta. Kunnallispoliitikkojen päätöksentekoon tietysti vaikuttavat luvatut tuhannen työpaikkaa. Kukapa reaalipoliitikko vastustaisi nyt työpaikkojen syntyä paikkakunnalle, jonka päätuotantoalueet ovat palvelut ja pienteollisuus vaikka samalla ns. ”lapsi heitettäisiin pesuveden mukana pois” eli ympäristönsuojelu. Mutta lisääkö suunniteltu kauppakeskus todellisuudessa työpaikkoja on jo toinen juttu.

*****

Kaiken lisäksi kun [2]VTT on todennut tutkimuksessaan, että todellisuudessa tämän koko luokan kauppakeskukset vähentävät alueen työpaikkoja ja kuluttajat todellisuudessa itse maksavat hypermarketeista yhteiskunnalle koituvat kustannukset. Kuten lisääntyvinä liikennöintikustannuksina kuin myös kunnallistekniikan ja liikenneväylien rakentamisen sekä liikenneväylien kunnossapidon, verovaroista. Alueen kaavoituspäätökset ovat Seinäjoen kaupunginhallituksessa jo 28.4.08 eli aika salaisesti asiaa on valmisteltu sekä tuskin kaupungin poliittiset päättäjät ovat näin lyhyessä ajassa voineet arvioida asiaa objektiivisesti mm. sitä, että mitä vaikutuksia kauppakeskuksella on ympäristöön?

*****

Väistämättä tämän kokoluokan kauppakeskus myös aiheuttaa kaupan rakennejärjestelyjä eli olemassa olevien kauppojen lopettamisia tulee tapahtumaan jne. Mitä sitten yksittäinen kuluttaja voisi tehdä tällaisen kehityksen muuttamiseksi? Suosimalla olemassa olevia kauppakeskuksia tai palvelukauppoja, joissa vielä ehkä asiakasta palvellaan, ettei tarvitse huhuilla käytävillä, että ”myyjä missä olet!” tarvitsen neuvoasi tässä asiassa.

*****

Mutta aika näyttää toteutuvatko Tampereen yliopiston kauppakorkeankoulun markkinoinnin lehtorin Veikko Somersalmen visiot siitä, että elämyspohjainen kauppamatkailu lisääntyy Suomessa. Niin - olisi se tietysti kiva jos hikisen, kauppakäytävillä, ramppaamisen jälkeen voisi suoraan pulahtaa kylpylän virvoittaviin vesiin tai saisi hengellistä lohtua papilta siihen, että kauppias kyni viimeisetkin eurot taskusta tällä kauppareissulla – vai?
__________________________
(1) RetailPark (2)Kustannukset