IOI:n hakkuulupa-alue Keski-Kalimantanin alueelta, Borneolla .© Greenpeace*****
Biopolttoaineoivalluksen käyttöönotto yhä laajamittaisemmin maailmalla on aiheuttanut sen, että ruoan tuotantoon käytetty maa-ala on vähentynyt ja se on lisännyt (lisää) nälänhätää maailmalla etenkin kehitysmaissa.
*****
Biopolttoaineen tuotanto ei ole niin ekologista kuin annettu ymmärtää koska tutkimuksen lisääntyessä on todettu, että se todellisuudessa lisää päästöjä ilmakehään ja sillä on muita ympäristöhaittoja palmuöljyn kasvatusalueella. Kun sademetsäalueilla on laajamittaisesti ryhdytty viljelemään [1]palmuöljyä niin sen ympäristövaikutukset ovat jo nähtävissä (katso HS:n toimittajan raportti Borneon saarelta) mm. Borneo saarella, Malesiassa.
Suomalainen Neste Oil käyttää Porvoon jalostamollaan Borneolla tuotettua palmuöljyä ja se väittää, että se käyttää vain sertifioitujen tuottajien tuotantoa. [2][3]Neste sanoo, että Jatropah öljykasvia ei voi syödä, mutta se ei kerro sitä, että sen laajamittainen viljely sademetsävyöhykkeellä tuhoaa ruoan tuotannon pinta-alaa ja sademetsiä.
GreenpeacUusi palmuöljyplantaasi. Jäljellä on yksi puu paikalla
muistuttamassa paikalla olleesta sademetsästä. © Greenpeacee
Toinen palmuöljyn suurkuluttaja on elintarviketeollisuus mm. elintarvikejätti Unilever käyttää palmuöljyä 1,3 miljoonaa tonnia ja se on n. kolme prosenttia koko maailman palmuöljyn vuosituotannosta (lähde: Greenpeace). [4]Suomalainen elintarviketeollisuus käyttää raaka-aineenaan palmuöljyä, joka tulee pääsääntöisesti Ruotsista ja Malesiasta. [5]
Elintarviketeollisuuden tarpeisiin tuotiin palmuöljyä yli 14000 tonnia kemiallisesti muuntamatonta palmuöljynä ja-jakeita että 7 tonnia raakapalmuöljyä. WWF Suomi selvitti vuoden 2007 loppupuolella johtavien elintarvikeyritysten näkemyksiä kyselytutkimuksella palmuöljystä ja sen raportin johtopäätelmä on, että elintarviketuottajat eivät lotkauta korvaansa palmuöljyn alkuperälle ja eivätkä esitä vaatimuksia palmuöljyn tuottajalle ja välittäjille ympäristövastuullisesta öljyn tuottamisesta (raportin voi lukea, alaviitteet 4 ja 5, linkistä).
Sademetsää palaa Indonesiassa © Greenpeace
Lisäksi osa yhtiöistä sanoo, että etteivät ole vastuussa palmuöljytuotannon tuhoista kun ovat vain loppukäyttäjiä, todetaan raportissa. Välittäjä bulvaanien taakse on helppo paeta ottamatta itse teoistaan vastuutta.
*****
Suomalainen ruokateollisuus ja teollinen toiminta korostavat mieluusti ympäristövastuuta ja ovat jopa luoneet yhtiöille ympäristötavoitteita mutta kun kysymyksessä maa ulkopuolella tapahtuva teollinen toiminta niin ”hällä-väliä” mitä ympäristölle tapahtuu.
*****
WWF:n raportti on karheaa luettavaa (”[6]Syökö suomalainen elintarviketeollisuus viimeisiä sademetsiä”) siitä välinpitämättömyydestä miten mm. elintarvikeyhtiöissä suhtaudutaan mahdolliseen ympäristötuhoon palmuöljytuotantoalueilla.
*****
Tällaisella toiminnalla tuotantoyhtiöt tarhaavat vain omaa ympäristökilpeään ja julkisuudessa on silloin turha hymistä elintarvikeyhtiön ympäristövastuullisuudesta, elleivät he ole selvittäneet myös raaka-aineen tuotantotapoja alkuperämaassa. Vastuu tuotteen tuotantotavasta on silloin alan teollisuudella eikä kuluttajilla.
______________________________
[1] http://www2.hs.fi/extrat/ulkomaat/audioslide/borneo/
[2] Neste ja vastuullisuus
[3] http://www.nesteoil-showroom.fi/
[4] ja 5Palmuöljy ja elintarviketeollisuus
[6] WWF Suomi: Suomalainen ruokakori...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti